Tätä on odotettu

Nonniin, vihdoin pääsin kirjoittamaan tätä tekstiä! Parin viikon aikana on ehtinyt sattua sitä sun tätä. Mutta ennen kuin menen yksityiskohtiin, ilmoitan näin päällimmäisenä, että viime viikon puolivälissä Fanta aloitti vihdoin ja viimein ensimmäiset juoksunsa! Johan niitä oli odotettukin. Harmi vain sinänsä, että joudutaan elokuun alussa oleva tokokoe perumaan + ehkä loppukuun vaelluskin. Suuri plussa kuitenkin on, että juoksut ovat ohi ennen kuin agility treenit jatkuu.

VKO 28
Arkipäivät menivät lähinnä töitä tehdessä, treenatessa, maastopyöräillessä ja varsinkin hillassa! Metsässä tuli kökittyä yömyöhään hillojen takia. Kolme litraa keräsinkin, mutta lopulta kävi niillekin hilloille huonosti ja menivät huonoiksi, kun isä oli unohtanut pakastaa minun mennessäni reissuun.

HAKU/ETSINTÄ JA JÄLKI KOULUTUS 13.-14.7.
Viikonloppuna oli luvassa siis perehtyminen hakuun ja jälkeen. Enemmänkin siis pelastuskoiratoimintaan kuin palveluskoiratoimintaan.

Ensimmäisenä päivänä otettiin hakua. Aluksi koiralle tehtiin haku helpossa paikassa, jotta se saisi juonesta kiinni. Sen jälkeen tehtiin niin, että omistaja sai suunnitella seuraavat vuoronsa, kouluttaja tietysti avusti koko ajan/tarvittaessa. Fanta oli kyllä hyvin hauska, kun se sai ihmisen hajusta kiinni, lähti välillä melkein loikkien sitä kohti. Kuitenkin löytäessään ihmisen piilosta se jännitti niitä jonkin verran. Välillä se teki niin, että löytäessään ihmisen se tuli heti käymään mutkan luonani. On siis ilmiselvää, että jos aletaan aktiivisemmin hakuilemaan, tulee ilmaisuksemme rulla. Päivä oli todella opettavainen.

Seuraavana päivänä keskityttiin enemmän jälkeen. Tehtiin päivän aikana kaksi makkarajälkeä. Ensimmäinen jälki oli suht. lyhyt ja helpossa maastossa. Toisesta jäljestä sai tehdä sitten jo pidemmän koiran osaamisen mukaan. Fanta meni jäljet mainiosti, mutta tuolla tahtoo olla välillä vähän liian kova vauhti. Jälkien jälkeen tehtiin vielä yksi haku, ihan kivasti Fanta muisti homman.  Jälkikuva © Katariina O.

OULUN REISSU VKO 29
Heti maanantaina suunnattiin Fantan kanssa Ouluun siskoni luokse. Siellä Fanta pääsi heti riehumaan Luca rottweilerin kanssa.
Tiistaina käytiin treenailemassa tokoa Päivin ja Orionin sekä Roosan ja Riesun + Taran kanssa. Fantalla oli aikas kiva vire päällä ja mielestäni kaikki meni oikein kivasti, paitsi seuruu loppusuorilla. Kontakti rakoili vaan, muutoin ei ongelmaa. Paikkikset meni älyhyvin! Treenattiin siis luoksaria, sen pysäytystä, noutoa, metskua, kaukoja ja jääviä (muistaakseni) edellä mainittujen lisäksi. Treenien lopuksi annettiin koirien touhuta keskenään ja Fanta oli kyllä välillä kummallisen kärtyinen akka!

Paria päivää myöhemmin selvisi todennäköisin syy Fantan kärtyämiseen: ne juoksut. Fanta oli sisällä myös Lucalle ollut nääs vähän äksy, vaikkei normaalisti ole ollut. Lisäksi olen huomannut, että juoksujen alkamisen jälkeen Fanta on yrittänyt muka puolustaa minua muilta koirilta.
Loppuviikko meni sitten aikalailla hengaillessa. Käytiin tosin sunnuntaina retkeilemässä ja kalastelemassa seitsemän tuntia mahtavissa maisemissa! Harmi etteivät upeat maisemat välity seuraavista kuvista kunnolla. Keskimmäinen kuva © Salla O.

Eilettäin maanantaina ehdittiin käydä vielä Eveliinan ja Aawankin kanssa lenkillä. Tänään reissasin siis takaisin kotiin. Oli kyllä mukava reissu Oulussa ja oli haikea lähteä. Oli kuitenkin aivan mahtavaa nähdä taas Felix. Yllätyksekseni se ei ole reagoinut mitenkään kummemmin Fantan juoksuihin.

Tehotoimintaa!

Keksinpäs tässä yksi päivä uuden liikuntamuodon hurttien kanssa: maastopyöräilyn! Paljon monipuolisempaa, hauskempaa ja tehokkaampaa liikuntaa sekä minulle että koirille toisin kuin yksitoikkoinen ja tylsä tiepyöräily. Jännä kun en ole aiemmin lajia sattunut keksimään, kun kerta tuo siskon maastopyöräkin on varastossa tovin ollut odottelemassa käyttöä.
Jäin kyllä heti koukkuun kokeiltuani. Päivittäiset lenkkeilymaastopolkuni sopivat lajiin täydellisesti, välillä on vaikeampia osuuksia ja välillä helpompia (kuten alla olevissa kuvissa). Jospa nyt saataisiin Felixin ylimääräiset grammatkin karistettua pois ja (toivottavasti) lisää lihaksia tilalle!

Toisekseen keksin viime viikon aikana hyvän keinon alkaa työstää tokossa Fantan ruutua. Nyt minusta oikeasti tuntuu, että saatamme saada tästä vihdoin ja viimein oikeastikin aikaan jotain! Tosin, muutama treenikerta vasta takana tällä uudella (ja yksinkertaisella) taktiikalla, joten saa nähdä ilmeneekö pidemmän päälle edetessämme jotain ongelmia.
Tunnarit Fanta teki eilen hienosti! Nätisti haisteli kapulat läpi ja osasi tuoda oikean. Metskuunkiin aletaan pikkuhiljaa saada vauhtia kapulan takaisin tuonnissa. Avoimen liikkeitä ollaan myös kertailtu ja hyvin näyttävät olevan muistissa.

--------------------------------------------------------------------------

Eilen (7.7.) tuli käytyä hurttien kanssa Kittilässä mätsärissä sillä välin, kun isä kaverineen poikkesi Ruotsin puolella. Aurinko paistoi aluksi niin kuumasti, eikä varjopaikkoja ollut kunnolla oikein missään lähellä, joten lauloin mielessäni hallelujaah pilvien lopulta peittäessä auringon.
Fanta pääsi isojen aikuisten kehään ensin, eikä tuo taaskaan ravannut niin nätisti kuin ennen. Höh, pitää vissiin ihan oikeasti alkaa treenaamaan taas jotakin ravaamistakin, kun ei näytä enää sujuvan yhtä nätisti kuin ennen, hah! Fanta sai sinisen nauhan ja sinisten kehässä sijoittui lopulta SIN2.
Isojen jälkeen alkoi veteraanien kehä. Tuntui muuten todella hassulta mennä Felixin kanssa vetsku kehään... Mutta siis niin, Felix oli ihan hassu, ravaaminen meni hienosti, mutta välillä ei malttanut seisoa kunnolla ja alkoi tassuakin tarjota. Se sai kuitenkin punaisen nauhan ja punaisten kehässä se lopulta sijoittui PUN2.
Ihan hyvin siis kummaltakin koiralta! Niin ja Fantahan sijoittui kiihdytyskilpailussa ensimmäiseksi! Vauhtia tuolla kyllä olikin. Fantan pääkuva © Salla O.

Harmi ettei tässä kuvassa näy Felixin repussa olevaa kuvaa, jossa komeilee iloinen piirretty Leevi Ahma!

--------------------------------------------------------------------------

Ja ah, kohta pääsee myös poimimaan hilloja. Vielä kun hetken malttaisin odottaa niiden kypsymistä (minun tuurillani joku kuitenkin ehtii poimia ne ennen minua)!

Luoston valloitus

Tänään käytiin Luostolla minivaelluksella kera Erikan ja Kielan sekä Tiinan ja settereiden. Aluksi kiivettiin Ukko-Luoston laelle, jossa näkymät olivat huikeat! Tarkoitus oli ylipäätään kiertää eräs merkitty reitti, muttaa, mentiin vähän sekaisin, joten tuli sitten vähän omaa reittiä siihen matkaan. Mutta eipä haitannut yhtään, tuli kuljettua enemmän yläilmoissa, mitä olisi tullut jos olisi mennyt merkittyä reittiä pitkin vain.
Loppujen lopuksi koko reissussa kesti yli 6h ja matkaa tuli käveltyä ehkä 12-15km. Tarkkaa määrää en osaa sanoa, kun tuli tosiaan omia reittejä mentyä välillä. Oli kyllä mukava päiväreissu, josta kuvat saavat kertoa loput: