Oudot koiramme

Luultavasti meidän kaikkien koirilla on ainakin jokin outo, hauska tai kummallinen tapa, taito tai ominaisuus. Ehkä jopa useampi. Eräänä päivänä sain idean tehdä koosteen omien koirieni kummallisuuksista ja hassuista tavoista. Toiset tavat ovat vähemmän kummallisempia kuin toiset, mutta listaan kaiken mitä mieleen juolahtaa juuri tällä hetkellä.

Felix

- Felix osaa pyytää ulos, kun sitä oksettaa. Oikein hyödyllinen taito, mutta en kyllä muista missä vaiheessa ja miten se on oppinut kyseisen taidon. Taitoa ei ole kuitenkaan tietoisesti opetettu Felixille. Kun Felix haluaa oksentamaan, se tulee luokseni, ja sillä on tietynlainen oksettaa-ilme, jossa sen ylähuulet näyttävät ikään kuin pullottavan kummallisesti.

- Felix on yleisesti ottaen hyvin hiljainen koira, mutta kun se alkaa leikkimään, alkaa se mölisemään kummallisesti. Monet koirat ovat lopettaneet leikin Felixin kanssa mölinän alkaessa ja alkaneet ihmetellä Felixin leikkimölinää. 

- Jäiset koirankikkareet ovat Felixistä herkkua. Namnam. Mutta onneksi sentään vain jäiset, vaikka ällöttävää sekin on.

Fanta

- Fantalla on pennusta asti ollut tapana pitää melko usein jompaa kumpaa etutassuaan ylhäällä istuessaan. Ylhäällä oleva tassu tosiaan vaihtelee satunnaisesti.

- Fantalla on tapana nuolla jalkani joka päivä iltaruoan jälkeen. Jos minulla on sukat jalassa tai peitto jalkojeni suojana, tökkii Fanta jalkojani niin kauan, että se pääsee nuolemaan niitä. En muista miten ihmeessä tai milloin tämä tapa oikein syntyi. 

- Fanta pissaa usein veteen. Esimerkiksi mikäli lenkillä tulee vastaan iso lätäkkö, saattaa Fanta pissata siihen. Samaten jos menemme rannalle, Fanta käy usein pissalla vedessä.

- Joskus Fanta löytää lenkillä ihanan kepin, jolla se ensin leikkii, mutta lopulta se yrittääkin vain tuhota kepin järsimällä sitä. Siinä vaiheessa pistän pelin poikki, ja käsken sitä jättämään kepin. Fanta kyllä tottelee, mutta kun jatkamme lenkkiä, yrittää se olla ovela ja jättäytyä taakseni huomaamatta, jotta se voi rynnätä hakemaan kepin uudelleen.

- Joskus Fanta saattaa käydä itsenäisesti tutkimassa vessaa, josko sieltä löytyisi vessapaperinhylsyjä. Se rakastaa niitä ja on ihan innoissaan, jos löytää moisen aarteen.

- Talvisin Fanta tykkää noukkia käpyjä soiden pienistä männyistä. Alunperin opetin tämän temppuna, mutta Fanta piti siitä niin paljon, että se tekee sitä välillä ihan itsenäisesti. Se on niin sympaattinen, kun se kävelee männyn viereen ja tuijottaa ylös keskittyneesti etsien käpyä. Napattuaan kävyn se on kovin ylpeä saaliistaan. Se järsii yleensä kävyn palasiksi, sylkee palat suustaan ja saattaa lähteä etsimään uutta käpyä.

Fazer

- Fazer tykkää kynsien syömisestä. Kun leikkaan joko omia kynsiäni tai muiden koirieni kynsiä, on Fazer vieressä kyttäämässä ja odottamassa milloin uusi kynnenpalanen putoaa, jotta se voi popsia sen. Fazeria voisi ihan hyvin vaikka palkata kynnenpaloilla!

- Kun olen heittämässä koirille jotain esinettä, kuten esimerkiksi palloa, ei Fazer osaa mennä valmiiksi kauas odottamaan esineen lentämistä vaan se jää eteeni tekemään jotain ihme kierrehyppyjä. Se saa harvoin heittämiäni esineitä kiinni tämän vuoksi, mikä turhauttaa sitä välillä aika paljon. Fanta saa esineet yleensä aina kiinni, koska se osaa mennä odottamaan kauemmas. Fantan esimerkikstä huolimatta Fazer tekee edelleen samaa, eikä todellakaan ymmärrä mennä kauemmas.

- Fazer on sellainen pikkuinen poliisi, mistä on sekä hyötyä että haittaa. Haittana on, että jos torun toisia koiriani, etenkin Felixiä, niin Fazer saattaa yrittää tulla näykkimään sitä. Lisäksi jos Felix pyytää ulos, niin Fazer menee jostain syystä ihan sekaisin. Se alkaa mölistä ja yrittää näykkiä Felixiä.
Tavan hyötypuolena on, että jos Noita tekee jotain kiellettyä, esimerkiksi hyppää keittiön tiskille ruoan perässä, on Fazer salamana paikalla ennen kuin ihmiset ehtivät edes reagoida, ja Noita usein lopettaa tuhmailun siinä samalla.

- Kun meillä oli entinen sohvamme, jossa oli paksu selkänoja, tykkäsi Fazer mennä usein nukkumaan selkänojaan. Kun istuin sohvalle, tuli Fazer usein niskani taakse makaamaan ja kietoi häntänsä kaulani eteen.

- Fazerille on tullut jokin ihme fiksaatio lumpeiden repimiseen uidessa. Fazer keksi itse tämän tavan. Aluksi se oli vain harmitonta lumpeiden rantaan kantamista, mutta nykyisin se yrittää välillä syödä niitä, joten tapaa pitää yrittää kitkeä nyt pois, koska lumpeet ovat myrkyllisiä.

- Fazer on koiristani ainoa, jolla on joskus yksinollessaan tai pelätessään tapana hyppiä pöydille. Useaan otteeseen pöydälläni olleissa papereissa on ollut kuraisia tassunjälkiä kotiin tullessani. Muutaman kerran kotiin tullessani se on ollut pöydällä nukkumassa. Minusta vaikuttaa siltä, että tämä tapa syntyi oikeastaan sen jälkeen, kun Noita tuli meille. Mokoma luulee kai olevansa kissa.
Tosiaan pelätessään Fazer harrastaa myös pöydälle hyppimistä. Joskus alan ihmettelmään, kun Fazer haluaa hyppiä pöydälle todella jääräpäisen oloisesti, eikä kuuntele oikeastaan mitään. Hetken päästä tajuan, että esimerkiksi sähkövatkain, jota Fazer pelkää syystä en todellakaan tiedä, on päällä, ja koira on siksi levoton.

- Tämä pieni sikaeläin etsii joskus käytettyjä alushousuja ja lutkuttaa ne ihan märiksi. Tälle pervolle kelpaa niin naisten kuin miestenkin alkkarit. Oli hieman noloa, kun se kävi joskus varastamassa siskoni poikaystävän alushousut, jotka löysin märäksi lutkutettuna olohuoneen lattialta.

Koosteen perusteella Felix on kaikkein normaalein koirani. Eipä tullut kyllä yllätyksenä. 

Mitä hassuja tai outoja tapoja teidän koirillanne on? Onko joitain samoja, mitä minun koirillani?

Tarina koirieni nimien ja väriteemojen taustalla

En muista olenko täällä blogin puolella aiemmin avannut koirieni nimien ja väriteemojen taustoja tarkemmin. Nimiaihe on pyörinyt viimeaikoina mielessäni enimmäkseen sen takia, että olen alkanut miettiä nimivaihtoehtoja seuraavalle koiralle. Siksi halusin kirjoittaa tekstin, jossa avaan koirieni nimien ja väriteemojen taustoja sekä seuraavan koiran nimisuunnitelman taustaa.

Kuten voi ehkä päätellä, nykyisillä koirillani on teemanimet. Kaikkien nimet alkavat F-kirjaimella ja ne ovat viisikirjaimisia. Lisäksi nimille yhteistä on se, että ne ovat tuotenimiä. Kunkin koiran väriteema liittyy nimeen liittyvään tuotteeseen. Mutta miten oikein päädyin tällaiseen tuotenimiteemaan? 

Kaikkihan alkoi tietysti ensimmäisestä koirasta eli Felixistä. Tosin Felixiä nimetessäni kymmenenvuotiaana ei mielessäni ollut ensimmäisenä Felix-ketsuppi. Tuon ikäisenä piirsin paljon erilaisia fantasiakoirahahmoja, ja nimesin niitä kuulemieni kivojen sanojen mukaan. Nimesin siis Felixin erään pirtämäni koirahahmon mukaan, joka muistutti minusta Felixiä. Sitä en kylläkään muista, että miksi nimesin sen piirtämäni hahmon Felixiksi. Kaipa se oli sitten kuitenkin se ketsuppi. Mutta esimerkiksi Felixin veljen nimesin Zeroksi, koska näin sanan Zero veljeni lelussa. Mielestäni se sana kuulosti kivalta, vaikka en silloin vielä ymmärtänytkään sen merkitystä. Aika eri perustein nimesin tuolloiset perheemme koirat, joten päätyminen nykyiseen F-teemaan oli aika sattumankauppaa. 

   Felixin punainen väriteemakin valikoitui oikeastaan vahingossa. Marketeissa sattui yksinkertaisesti olemaan paljon punaisia koiratarvikkeita silloin, joten melkein kaikki Felixin kamppeet olivat punaisia tai mustia. Minusta punainen sopi Felixille, joten jos jokin kampe piti uusia, niin valitsin mieluummin punaisen mustan tilalle. 

Kun tuli aika miettiä seuraavan koiran nimeä, pyörittelin mielessäni jos jonkinmoisia nimiä. Minusta oli hauska ajatus, että nimet sopisivat jollain tavalla toisiinsa. Tästä lähti sitten teeman miettiminen. Lähdin miettimään teemaa lähinnä tuotenimilähtökohdasta. Muistan ainakin yhdessä vaiheessa nimiehdotuksina olleen Jaffa ja Fazer. Minusta oli myös hauska ajatus, että niiden logot olivat valkoista tekstiä sinisellä taustalla, kuten Felix oli valkoista tekstiä punaisella taustalla. Seuraavan koiran väriteema voisi siis olla sininen. Kannattaa muuten huomioida, että ajattelin vielä tuolloin seuraavan koiran olevan uros. Kuitenkin mieleni alkoi kallistua narttuun, ja aloin miettiä muita sopivia nimivaihtoehtoja. En oikein keksinyt mitään nimiä, joten meinasin päätyä Fazeriin. Kuitenkin isosiskoni ehdotti Fantaa, ja se kuulosti oikein hyvältä! Siitä lähtien oikeastaan päätin jo, että Fanta siitä tulee. 

   Pidin paljon Fantan virallisesta nimestä (Weeko), ja harkitsin myös sitä vaihtoehtoa. Olin kuitenkin mielessäni tehnyt jo niin selväksi itselleni, että Fanta siitä tulee, joten pitäydyin siinä. Näin monta vuotta jälkeenpäin melkein harmittaa, etten nimennyt Fantaa Weekoksi, koska mielestäni se on jotenkin kiva sana ja helppo lausua. Olen miettinyt, että pitäisikö nimetä joku tulevaisuuden koira joskus Weekoksi Fantan mukaan vai olisiko se vähän outoa. En tiedä vielä, saa nähdä!

   Fantan väriteema keltainen tuli tietysti Fanta-limusta! Joku voisi ajatella, että perus Fantahan on enemmänkin oranssia. Ideaali väriteemaajatukseni Fantalle olikin alunperin kellanoranssi, mutta käytännössä koiratarvikkeiden värivalikoimassa oli yleensä joko kirkkaankeltaista tai oranssia. Näistä valitsin mieluummin keltaisen. Ja noh, onhan sitä Fantaa ananaksenkin makuisena!

Halusin, että kolmannen koiran nimi jatkaisi vielä nimiteemaa. Olin päättänyt, että kolmannen koiran teemaväriksi tulisi sininen, jotta saisin päävärikolmikon. Vaihtoehdoiksi päätyivät lopulta nimet Frezza ja Fazer. Tiesin, että seuraava koira olisi narttu, joten Fazer aluksi vähän mietitytti, koska se kuulosti minusta enemmän uroksen nimeltä. Frezzan teemavärin olisi puolestaan pitänyt olla  vaaleansininen tai turkoosi, koska silloisissa Frezzan purkeissa vanilja oli merkitty vaaleansinisellä ja minttu turkoosilla värillä. Lisäksi Frezzan logossakin oli silloin vähän vaaleansinistä. Mielessäni oli kuitenkin enemmän tummansininen, johon Fazer sopi paremmin. Lisäksi Frezza oli ehkä hitusen vaikeampi lausua kuin Fazer, ja lisäksi Fazer oli viisikirjaiminen kuten Felix ja Fanta. 

   Lopputuloksena päädyin siis nimeen Fazer. Nimi oli päätetty jo ennen kuin edes tiesin, että mistä minulle tulisi seuraava koira ja milloin. Sattumalta Fazer sattui olemaan väriltään tummanruskea, mikä teki nimestä vielä osuvamman.

Entäs sitten sen seuraavan koiran nimi ja väriteema? 

Koska olen tosiaan alkanut haaveilla seuraavasta koirasta, olen miettinyt jälleen nimivaihtoehtoja. Periaatteessa voisin jatkaa vielä F-teemalla, mutta mielestäni se teema on nyt "täytetty", ja on aika vaihtaa teemaa. Lisäksi en halua jäädä ihan liian jumiin F-teemaan, koska on niin paljon kivoja sanoja, joita voisin käyttää nimissä! 

   Nyt lähtökohtani nimen miettimiselle oli suomenkieliset luontonimet. Syy tälle on se, että kaiken tämän kansainvälistymisen ja kielen englannistumisen keskellä olen alkanut arvostaa suomenkieltä enemmän. Mielestäni kielessämme on monia hienoja sanoja, joten miksi en nimeäisi lemmikkiäni suomenkielisellä nimellä. Luontonimen haluan siksi, että mitä vanhemmaksi olen kasvanut, sitä suurempi merkitys luonnolla on ollut minulle. Suomenkieliset luontonimet ovat kuitenkin aika yleisiä lemmikkien nimiä, joten oli loppujenlopuksi aika haastavaa keksiä nimi, jota ei olisi ihan lähipiirissä käytössä. 

   Olen kirjannut itselleni ylös jo ainakin viime kesästä lähtien kivankuuloisia luontonimiä. Tällä hetkellä olen erityisen mieltynyt nimeen Havu. Toki en vielä tiedä, milloin minulle on seuraava koira tulossa (ehkäpä jo tämän vuoden aikana?). En edes tiedä kumpaa sukupuolta se tulee olemaan, mutta aiempien kokemuksieni perusteella, kun olen nimen päättänyt, niin se se tulee olemaan. Joten aika todennäköisesti se on Havu. Mutta pidätän oikeuden mielenmuutoksiin!

   Väriteemaksi tulee kuitenkin aika varmasti vihreä. Odotin oikeastaan jo ennen Fazeria sitä, että olisipa minulla koira, jonka väriteema olisi vihreä, koska se on lempivärini. Kuitenkin Fazerin tilanteessa teema meni edelle, koska sen idea oli mielestäni hauska ja halusin saattaa aloittamani teeman loppuun. Oli kuitenkin välillä tuskaa missata kaikki ihananväriset vihreät koiratuotteet oman teemavärirajoitteisuutensa takia. Mutta vihdoin ja viimein seuraavan väriteema tulee olemaan vihreä, ja nimivaihtoehtonikin sopisi siihen erinomaisesti!

Kisakuulumiset

Starttasimme Fazerin kanssa vuoden ensimmäiset agilitykisat helmikuun alussa 3.2. Kuopiossa. Samalla ne olivat ensimmäiset kisamme pikkumakseissa. Näiden kisojen tulossaldo olikin sitten 20, 10 ja... 0! Saatiin siis ensimmäinen LUVA:mme! Oli kyllä upea fiilis radan jälkeen.
Seuraavat agilitykisat olivatkin oman seuran järjestämät kisat 24.2. Joensuussa. Ensimmäiseltä radalta saatiin hylky, mutta toiselta radalta tuloksena oli toinen LUVA! Hui, vuoden tavoitteemme kakkosiin siirtymisestä on jo nyt paljon lähempänä kuin osasin kuvitella.
Kummallakin nollaradoistamme on ollut parannettavaa. Molemmista radoista olisi saanut säästettyä paljon aikaa paremmalla ohjaamisella, mutta on silti uskomatonta huomata, että kehitystä on todellakin tapahtunut. Joskus ajatus nollan saavuttamisesta tuntui hyvin kaukaiselta ajatukselta. Kuvituskuva Fazerista viime syksyn treenileiriltä, © Anne Barck

Fantan kanssa startattiin vuoden kisat rally-tokoilemalla 3.3. oman seuran kisoissa Joensuussa. Jostain syystä minua jännitti hirveästi ennen kehään menemistä, se oli ihan omituista. Jännittämiseni vähän hämmensi Fantaa, mutta suoritus meni pääosin oikein mainiosti. Pieniä virheitä tuli, esimerkiksi Fanta tuli eteeni hyvin vinosti, vaikka normaalisti osaa tulla oikein hienosti suoraan. Kuitenkin pisteitä kertyi 94 ja ne riittivät ykkössijaan! Meiltä puuttuisi avoimesta luokasta enää yksi hyväksytty tulos.

Hengissä ollaan

Tässähän on kertynyt pieni blogitauko. Useasti on pitänyt päivittää blogia, mutta asiaa on kertynyt niin paljon, että en ole jaksanut ryhtyä toimeen. Lisäksi koulunkäynti ja muu elämäntilanne on vienyt paljon jaksamista. Nyt vihdoin saan tämän tekstin kirjoitettua ja yritän jatkaa päivittämistä tavalliseen tapaan. Nytkin kirjoitan vain erittäin tiiviin version tapahtuneista asioista. Meidät löytää muuten nykyään Instagramista tunnuksella f_paws!

Harrastukset:
Sekä Fanta että Fazer ovat saaneet RTK1-koulutustunnukset. Tarkemmat pisteet löytyvät profiileista. Syksyllä olisi tarkoitus suunnata ainakin Fantan kanssa avoimeen luokkaan, ja miksei myös Fazerinkin kanssa mikäli saadaan kaikki liikkeet kuntoon. Fazerin kanssa olen kuitenkin panostanut rallya enemmän tokoon, olisi kiva päästä korkkaamaan ne tokokokeetkin joskus.
Eniten olen kuitenkin panostanut agilityyn Fazerin kanssa. Kesäkuussa kävimme Fazerin ensimmäisissä kisoissa Saariselällä. Toiset kisat kävimme nyt viime viikonloppuna 8.-9. päivä Sodankylän ensimmäisissä agilitykisoissa. Menestystä ei tullut, mutta kisojen myötä löysin uusia treenattavia asioita.
Keväällä kävimme Fazerin kanssa mejäkurssilla. Laji oli mielenkiintoinen, mutta Fazer ei suhtautunut jäljestämiseen mitenkään erityisen intohimoisesti, vaikka se suorittikin kaikki jäljet. Saa siis nähdä jatkammeko lajia kovin paljoa, ehkä aktivoinniksi voi tehdä jäljen silloin tällöin. Keppikuva © Merja Y.

Terveys:
Fanta ja Fazer steriloitiin huhtikuussa samaan aikaan, molempien haavat paranivat hyvin. Fantan selkä on vaikuttanut edelleen vähän kipeältä, joten olemme käyneet hierojalla. Mitään muutosta ei ole kuitenkaan tuntunut tapahtuvan, joten kivun syyn selvittäminen jatkuu.
Felixille oli ilmestynyt alkuvuonna poskeen patti, jonka kuvittelin lähtevän pois ajan kanssa. Patti ei kuitenkaan lähtenyt vaan osoittautui mätäpaiseeksi ja Felix muuttui aika apaattiseksi kivun vuoksi. Alkukeväällä eläinlääkärissä selvisi, että patti johtui lohjenneesta hampaasta. Lohkeama ei näkynyt ulospäin, joten piti ottaa röntgenkuvat asian selvittämiseksi. Felixin hampaat siis hoidettiin ja koira muuttui taas pirteäksi.

Arki:
Arjessa suurin murheen aiheuttaja on ollut viime aikoina Fanta. Sillä on ilmennyt jonkin verran vähän arvaamatonta käytöstä lenkillä, esimerkiksi ihmisille räksyttämistä. Veikkaan selkäkipua syyksi. Lisäksi siitä on tullut yleisesti levottomampi ja herkemmin stressaavampi kuin ennen.

Suurin ongelmistamme on kuitenkin se, että Fanta ei ole tottunut vieläkään Noitaan. Enkä tiedä tottuuko, Fanta vaikuttaa näkevän Noidan vain saaliina. Niitä ei voi pitää vapaina samassa tilassa. Olemme joutuneet siis pohtimaan tulevaisuutta aika paljon, lähinnä olemme miettineet sitä mitä Fantan kanssa tehdään. Rehellisesti sanottuna elämämme olisi helpompaa ilman Fantaa, mutta sen poisantaminenkin tuntuu liian vaikealta vaihtoehdolta, ainakin minulle. Noidalle olisi sinänsä helpompaa löytää koti, mutta se on Ingan ensimmäinen lemmikki ja vieläpä juuri sellainen kuin toivoimmekin. Oikea unelmien täyttymys. Noita on tuonut niin paljon iloa elämäämme. Lisäksi jos Fantaa ei olisi, niin minulle sentään jäisi koiria, mutta jos Noitaa ei olisi, niin Ingalla ei olisi mitään. Tämä on kovin hankala tilanne, mielipiteitä saa antaa.

Tämä kuva kiteyttää fiilikseni, kun Lapissa oli vielä lunta toukokuun lopulla saapuessani sinne.

Uusi perheenjäsen

Meille on tapahtunut kaikenlaista tämän blogin hiljaiselon aikana, mutta merkittävin tapahtuma on se, että meille muutti tammikuussa uusi perheenjäsen! Perjantaina 13.1.2017 matkattiin Korpilahdelle Joensuusta ystävän luokse yökylään ja sieltä lauantaiaamuna matkattiin Poriin hakemaan pieni kissanpentu kotiin. Saman päivän aikana matkattiin takaisin Korpilahdelle ja sieltä vielä Joensuuhun. Tässä on somali FI*Vulpes Astraia eli tuttavallisemmin Noita:

Noita ei siis ole minun omistuksessani vaan tyttöystäväni. Samassa taloudessa kuitenkin asutaan, niin käytännössä olen paljon tekemisissä kissan kanssa.
Vielä pari vuotta sitten ajattelin, etten oikein välitä kissoista. Kissakuvani perustui oikeastaan vain arkoihin tai erittäin itsenäisiin maatiaiskissoihin, jotka kotipuolessa olivat muutenkin lähes poikkeuksetta ulkokissoja. Enkä sitten tästä muodostuneen kissakuvan vuoksi ikinä tarkemmin tutustunut esimerkiksi erilaisiin kissarotuihin. Tyttöystäväni alkoi kuitenkin haaveilemaan jossain vaiheessa somalista ja tutsututtuani rotuun paremmin olin kyllä myyty. Lisäksi viimeisen vuoden aikana kissakuvani muutenkin muuttui, kun tapasin uusien kavereideni sosiaalisia ja leikkisiä kissoja. Olen siis itsekin oikein innoissani siitä, että meille muutti somalipentu. Noita onkin tähän mennessä täyttänyt kaikki odotuksemme: se on sosiaalinen, reipas, mahdottoman utelias, leikkisä ja ahne. Uusia asioita kohtaan se osaa olla järkevällä tavalla varovainen ja tutkailee aluksi ollen samalla kuitenkin erittäin utelias. Kaiken kaikkiaan se on todennut uudet asiat nopeasti vaarattomiksi.

Noita suhtautui aluksi koiriinkiin varautuneesti, mutta oli samalla todella utelias. Ennen meille tuloa se ei ollut nähnyt siis koiria. Totuttaminen Fazeriin ja Felixiin onnistui kuitenkin kaiken kaikkiaan aika mutkattomasti. Aluksi jännitin sitä miten Fazer reagoisi, sillä parin ensimmäisen päivän aikana se oli levoton, kun kissa oli saapunut meille, mutta emme olleet näyttäneet sitä vielä koirille. Jännitys oli kuitenkin turhaa, sillä Fazer suhtautui kissaan vain todella uteliaasti, aluksi jopa yli-innokkaasti. Se tuijotti Noitaa aluksi kokoajan koiraportin takaa ja vinkui jos kissa meni vähänkin kauemmas puuhaamaan omiaan. Pian se kuitenkin jo tajusi, että kissa on tullut jäädäkseen eikä siihen näin ollen tarvitse suhtautua jatkuvasti yli-innokkaasti.
Felixin ensieaktio Noitaan ihmetytti, mutta loppujen lopuksi se oli ymmärrettävä. Felix siis tavallisesti pitää kissoista ja on pyrkinyt aina niiden luo tutustumaan, mutta Noidan nähdessään se inisi ja esitti ettei huomaisikaan kissaa. Tajusin tämän johtuneen siitä, että jokin aika sitten Felix oli saanut tassusta kuonolle kaverin kissalta, kun Felix yritti olla liian tungetteleva. Ei kuitenkaan mennyt kauaakaan, kun Felix totesi Noidan harmittomaksi.
Felixin ja Fazerin kanssa sujuu siis tällä hetkellä moitteetta. Sen sijaan Fanta ei ole tottunut vielä Noitaan. Sen kanssa edetään siis varmuuden vuoksi erittäin hitaasti. Fanta ei oikein tiedä miten sen pitäisi suhtautua Noitaan ja se alkaa stressaamaan. Toivon kovasti, että tämä helpottaisi ajan kanssa. Tämä reaktio tuli minulle oikeastaan yllätyksenä. Oletin etukäteen, että Fanta olisi ollut aussieista helpompi totuttaa kissaan. Kuinka väärässä olinkaan!

 Noidan saapuminen on oikeastaan isoin juttu mitä on tapahtunut nyt uuden vuoden alkamisen jälkeen. Uusivuosi vietettiin Fantan ja Fazerin kanssa Suvannossa. Muutoin olin joululoman joko kotiseudulla Sodankylässä tai sitten Suvannossa.
Felix tosiaan asuu tätä nykyä kanssamme Joensuussa. Se oli tammikuun aikana pari viikkoa kaverin luona lainakoirana tämän kaverin omasta tahdosta. Viime päivinä Felix on kipuillut jotakin kohtaa, mutta en ole paikantanut vielä kivun lähdettä tai syytä. Felix ulvahtaa, jos joku törmää siihen vähänkin kovemmin tai jos se yrittää tehdä esimerkiksi kurre-temppua. Muuten se on vaikuttanut etenkin lenkillä ollessaan omalta itseltään. Näyttäisi kuitenkin siltä, että eläinlääkärireissu on edessä.

Kissanhakureissun aikana Fazer oli ainoa, joka pääsi hoitoon sellaiseen paikkaan, jossa oli koirakaveri. Fazer oli Ilonan luona hoidossa ja ollaan muutenkin käyty Ilonan ja Halti-collien kanssa lenkillä.
Fazerin kanssa ollaan treenattu agilitya uudessa ryhmässä, jota kouluttaa kuitenkin vanha tuttu koutsi Inka. Tavoitteena olisi tosiaan mennä kesällä ensimmäisiin agilitykisoihin, jos tilanne näyttää hyvältä siinä vaiheessa. Ja parasta olisi näyttää, sillä meidän on pakko päästä heinäkuussa Sodankylän ensimmäisiin agilitykisoihin!
Tämän kuun lopulla Fantalla ja Fazerilla on muuten rallykisatkin taas, se tulee olemaan Fazerin kolmas ja Fantan toinen kisa. Fantalle tuli juoksut toisten kisojen aikaan, joten siksi sen kanssa on käyty vain yhdet. Tähän mennessä kisat ovat menneet hyvin, joten toivotaan, että kaikki menisi jälleen hyvin ja Fazer saisi RTK1:n. Tokon osalta olisi suunnitelmissa mennä ekoihin kisoihin mahdollisesti syksyllä.

Fanta kävi tässä noin viikko sitten hierojalla. Se on vältellyt selkään koskemista jo vähän pidempään ja aloittanut yhtäkkisen piehtaroinnin. Lisäksi Fantasta on tullut myös vähän arvaamaton välillä, en tiedä johtuuko se kivuista, joten asiaa lähdettiin vihdoin selvittämään! Jumejahan siellä oli vaikka missä, oheisessa kuvassa on ympyröity jumipaikkoja ja merkitty oranssilla paikat, joita tulisi hieroa kotonakin. Lisäksi hierojan mielestä Fantan lantio tuntui vähän vinolta ja muistaakseni jossain nikamassa tuntui myös jotain poikkeavaa. Toivotaan, että saadaan Fanta kuntoon!

Rally-tokomölleissä

Tänään kävimme Fantan ja Fazerin kanssa seuramme järjestämissä rally-tokomölleissä. Minua jännitti vähän etukäteen, sillä en ole ikinä tehnyt rally-tokorataa aiemmin. Olin ilmoitanut Fantan alokasluokkaan ja alokasluokka + palkkaus -luokkaan ja Fazerin vain alokasluokka + palkkaus -luokkaan. Ensimmäisenä näistä kahdesta luokasta oli alokasluokka.

Ensimmäinen rata meni paljon paremmin kuin osasin kuvitellakaan! Vedettiin Fantan kanssa nimittäin 100 pistettä ja sijoituttiin hitaammalla ajalla toisiksi! Ei huono ekaksi rallyradaksi ikinä.
Tuomarin kommentti: "Kyltti 5, kiinnitä huomiota askelten pituuteen. Koiran seuraamispaikka hieman edessä, joka hankaloittaa tekemistä. Todella kaunista työtä!". Kyltti 5 oli tässä tapauksessa siis koira eteen, 1 askel istu, 2 askel istu, 3 askel istu. Fantan seuraaminen on nykyään aika vinoa, sen kanssa tuleekin hommia.

Alokasluokka + palkkaus -luokassa Fantan vuoro oli ennen Fazeria. Tästä luokasta saatiin 97 pistettä ja sijoitumme luokan ensimmäisiksi! Pistevähennys kontrollin puute -3 tuli kyltiltä 1 (pujottelu edestakaisin), kun Fanta huomasi yleisössä tutun henkilön eli videokuvaajan tässä tapauksessa. Videolla näkyykin kuinka Fanta tuijottelee välillä yleisöön päin.
Tuomarin kommentti: "Seuraamispaikka parani, pahimmat höyryt saatu pihalle? Kaunista, eleetöntä yhteistyötä!"

Fazerin vuoroa jännitin enemmän kuin Fantan. Olihan sentään oikeastaan Fazerin ekat kisat ikinä. Pihalla liikkeitä kerratessa hajut olivat viedä Fazerin välillä mukanaan. Ei kuitenkaan saatu kaaosta aikaan kehässä ja lopulta saatiin 95 pistettä ja sijoituttiin luokan kolmansiksi! Enpä olisi osannut odottaa! Pistevähennys -1 kontrollin puute tuli kyltiltä 1 (pujottelu edestakaisin), -1 kontrollin puute kyltiltä 7 (täyskäännös oikeaan) ja -3 uusimisesta kyltiltä 12 (istu), sillä Fazer oli tomerana jo tallustelemassa suoraan edessä olevaa maalia kohti.
Tuomarin kommentti: "Alun hakemisen jälkeen upeaa seuraamista!" Fazerilla kyllä tosiaan oli pientä hakemista alussa. Kyltit kiinnostivat alussa kuten myös näköjään kartiotkin.

Oikein mukava kisapäivä takana. Olen kyllä tyytyväinen kumpaankin hurttaan. Loppuun vielä pakolliset palkintopossukuvat:

Ratakuvat © Milja Honkanen

Kotona lomailemassa

Sunnuntaiaamuna 11.10. kävelin Fantan ja Fazerin kanssa bussiasemalle laukkuineni. Kannettavani laukku oli vähän tiellä, mutta selvisin hyvissä ajoin asemalle. Bussiin noustessa oli hankaluunksia, kun kumpikin koira oli ihan höslä ja läppärilaukku oli tiellä edelleen. Koirat rauhoittuivat kuitenkin heti, kun pääsimme istumapaikallemme. Bussi ehti ajaa 45 minuuttia kunnes kuski ilmoittaa, että bussissa on vika, eikä tämä bussi kulje enää metriäkään. Olipas kivaa. Jouduimme odottelemaan taksia tienlaidassa, missä kesti lopulta niin kauan, että kuski joutui ilmoittamaan minulle, etten ehtisi jatkoyhteyteen, jolla pääsisin Rovaniemelle. Olipas todella kivaa, en siis päässytkään kotiin. Ainoa vaihtoehto oli mennä takaisin Joensuuhun. Jouduin odotamaan laukkuineni ja koirineni 1,5h ulkona Joensuuhun menevää bussia. Voin sanoa, että oli huikean hauska päivä (huomatkaa sarkasmi). Onneksi kaverini perhe pystyi kuskaamaan minut asemalta takaisin kotiin.
Yli kuusi tuntia meni tuohon "reissuun" ja päädyin lopulta samaan paikkaan mistä olin lähtenytkin, ei toki harmittanut yhtään. Koiratkin olivat olleet levottomia koko päivän.

Maanantaina 12.10. oli uusi yritys päästä kotiin. Käytin koirat aamusta tunnin lenkillä, jotta ne olisivat edes vähän rauhallisempia kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa Noora onneksi vei minut asemalle, niin ei tarvinnut kävellä. Hartiani olivat vähän jumissa edellisen päivän läppärilaukun kantamisesta. Onneksi nyt kaikki sujui hyvin ja koko päivän matkustamisen jälkeen pääsin kotiin asti.

Kuinka mukavaa olikaan käydä vanhoilla tutuilla lenkkipoluilla! Minulle olikin ehtinyt tulla aikamoinen ikävä Lappia. Sääkin suosi ja lunta oli paikoittain hitusen maassa. Tietysti kaiken tämän lisäksi oli mukava nähdä iki-ihanaa pappakoiraa Felixiä jälleen!

Tiistaina pääsin tapaamaan myös siskoni ja hänen miehensä uuden rottweilerpennun, Elviksen. Fanta oli ihan okei Elviksen kanssa, lähinnä vain välinpitämätön sitä kohtaan. Fazer ei lämmennyt täysin pennulle. Fazer pyrki välttelemään sitä karvat pystyssä, Elvis ei saanut koskea myöskään Fazerilla olleeseen palloon.

Keskiviikkona 14.10. kävimme parin tunnin lenkillä Annin ja Susu-seropin kanssa. Torstaina 15.10. moikkasimme Hannaa ja Late-samojedia. Joskus aiemmin Hanna ja minä emme uskaltaneet ottaa Latea ja Felixiä samalle lenkille, jos tarkoitus oli pitää koiria vapaana, mutta kokeilimme sitä kerran ja asia olikin ok. Tälläkin kertaa minulla oli siis kaikki koirat mukana. Kävikin sellainen hassu juttu lenkillä, kun kävimme tekemässä mutkan erään niityn päässä ja olimme palaamassa takaisin toiseen päähän. Paluumatkalla Hanna mietti mihin Felix oli kadonnut. Arvelin sen olevan vain jossain puskassa, koska iän myötä Felix on alkanut irtoamaan vähän kauemmaksi lenkeillä. Huutelin sitä hetken eikä koiraa näkynyt tai kuulunut, vaikka se yleensä tulee ripeästi. Lähdimme sitten takaisin ja sinnehän se Felix oli jäänyt niityn toiseen päähän pureskelemaan jotain löytämäänsä luuta ihan kaikessa rauhassa, mokoma pappakoira!

Torstain aikana matkasin Fantan ja Fazerin kanssa Suvantoon loppulomaksi. Suvannosta jatkuikin matka Pyhälle sunnuntaiaamuna, sieltä lähti bussi klo 6.20 kohti Rovaniemeä. Rovaniemeltä lähti bussijatkoyhteys Ouluun, Oulussa oli parin tunnin väli ennen viimeistä jatkoyhteysbussia Joensuuhun. Tämän ajan käytin hyödyksi koirien kanssa ja kävimme Eveliinan ja Aawa-aussien kanssa lenkillä noin kello kahdentoista ja kahden välillä. Loppupäivä menikin istuskellessa bussissa.

---------------------------------------------

Reissun jälkeen olen käynyt Fantan kanssa kumpanakin tiistaina agilitytreeneissä. Nyt alkoi keppien uudelleenopetus! Myös keinua ollaan kerrattu, sen kanssa Fanta oli välillä ihan huijari.

Viime lauantaina tavattiin uusia koirakavereita: australianpaimenkoira Rea ja labradorinnoutaja Leo. Fanta ei ihan lämmennyt Leolle (niin arvelinkin, koska se oli innokas nuori ja uros). Ei liiemmin Fazerkaan, mutta Rea oli kummallekin ihan okei, ihmekös tuo, kun se oli niin rauhallinen tapaus. Fanta etenkin arvostaa kypsää narttuseuraa!

Laitetaan loppuun vielä Pomppa-kuva! Olin ihan innoissani, kun kuulin, että oli tullut uusia värejä, sillä toinen väri oli petrooli eli sain sittenkin Fazerille sopivan värisen Pompan. Minä kun harkitsin ostavani sille jo jonkin toisen värin, mutta onneksi en ehtinyt. Tämä osui sopivaan saumaan ja väri oli livenä vielä parempi kuin tuotekuvassa. Tämä on täydellistä! Ps. koiria ei vahingoitettu kuvauksessa, vaikka toinen eläin näyttääkin hieman rääkätyltä.

Kohti kotia

Huomenna (teknisesti ottaen jo tänään) on edessä pitkä bussimatka Lappia kohti! Viikon verran siellä tulisi vietettyä tällä kertaa. Vähän jännittää miten niin pitkä (9h) bussimatka sujuu noiden kahden hurtan kanssa. Se selviää pian.

Viime viikolla olinkin kipeänä muutaman päivän, joten agilitytreenit jäivät jälleen väliin. Tämän viikon treeneihin sentään päästiin! Oli mukavaa ja minut laitettiin heti opettelemaan saksalaista, kun Sodankylässä sitä ei oltu opepettu. Fanta oli treeneissä aivan täpinöissään, kun pääsi pitkästä aikaa treenaamaan.

Perjantaina 9.10. käytiin parin tunnin lenkillä Milenan ja Rilla-pyrrin kanssa. Fanta haastoi pitkästä aikaa vierasta koiraa leikkimään kanssaan, se oli hieman hämmentävää jopa! Nyt lauantaina käytiin lenkkeilemässä puolestaan Nooran ja Kira-aussien kanssa. Lenkin jälkeen treenattiin tokoakin vähän.

Fazer luustokuvissa

Fazer kävi keskiviikkona 16. päivä luustokuvauksissa. Siltä kuvattiin siis lonkat, kyynärät ja selästä LTV ja VA. Samalla Fazer rokotettiin. Fanta oli mukana hakemassa myös rokotuksen samalla. Kummatkin tytöt olivat aluksi aivan kiihtyneitä eläinlääkärissä, mutta rauhoittuvat myöhemmin edes vähän. Kumpikin myös jännitti eläinlääkärin pöytää ja toimenpiteitä, mutta hyvin selvittiin. Eläinlääkärin silmiin Fazerin kyynärät ja selkä näyttivät puhtailta, mutta lonkissa oli löysyyttä. Hän arvioi ne hyvin karkeasti C/B:ksi. Tulokset lonkkien ja kyynärien osalta tulivat Kennelliitolta noin viikon päästä eläinlääkärikäynnin jälkeen. Tulokset olivat nämä:
Lonkat: B/B
Kyynärät: 0/0
Eläinlääkärin karkea arvio siis parani hieman, mutta matalat lonkkamaljat Fazerilla on kuitenkin. Onneksi voi sanoa koiran olevan kuitenkin sen verran terve näiltä osin, ettei estä harrastuksia tai mitään muutakaan! Selkälausuntoa odotamme vielä. Suuri kiitos tätäkin kautta vielä Nooralle, joka kuskasi meidät eläinlääkäriin!

Meillä on jäänyt Fantan kanssa taas agilitytreenit väliin kummaltakin tiistailta. Viime viikon tiistaina Fantan vatsa oli kuralla ja tämän viikon tiistaina minulla oli tentti huonoon aikaan. Jospa sitä kohta jo pääsisi! Alkaa tuntua jo kiroukselta. Fazerinkaan kanssa ei olla luonnollisesti päästy treenaamaan, sillä sillä on edelleen juoksut menossa.

Yläkerran naapuriltamme tuli viikko sitten kirje, jossa hän ilmoitti, että asunnostamme on kuulunut  päivisin ulvontaa ja hän pyysi tekemään asialle jotain. Tämä oli hieman yllättävää, mutta arvelen kyseessä olleen Fazer, sillä Fanta ei kyllä ulvo (toisin kuin eräs toinen pieni aussie saattaa). Lisäksi arvelen, että tämä ulvominen on saattanut johtua ihan vain siitä, että paikka on ollut vielä vieras. Ostin koirille kuitenkin uudet lelut puuhaksi yksinoloajalle ja samalla koiratarvikeliikkeestä tarttui mukaan kosketuskeppi. Olin suunnitellut jo aiemmin sellaisen ostamista Fazerille tiettyä tarkoitusta varten. Nyt olemme harjoitelleet Fazerin kanssa kepin käyttöä, innostuin opettamaan sitä Fantallekin ihan aivojumpaksi. Tosin tuosta kepistä saattaa olla apua monien temppujen opettamisessa.
Muutoin meille ei oikeastaan kuulu mitään ihmeellistä. Olemme käyneet jälleen Nooran ja Kiran kanssa lenkillä ja treenaamassa. Lisäksi lähialueen lenkkipolkuihin tutustuminen on jatkunut. Ihan meidän lähellämme olisi ollut tänään match show, mutten harmikseni päässyt sinne, sillä olin retkellä luokkani kanssa. Inga kuitenkin käytti Fazeria ihmettelemässä mätsärimenoa sivumpaa hetken aikaa.

Ps. Blogilla on remppa menossa! Koirien esittelyitä päivitetään ja onkin osittain jo päivitetty. Monia muita pienempiä sivustoja (kuten esim. toko- ja näyttelytulokset) on myös päivitetty ja esimerkiksi koirat-sivu on viimein uudistunut kokonaan. Käykäähän kurkkaamassa!