Hengissä ollaan

Tässähän on kertynyt pieni blogitauko. Useasti on pitänyt päivittää blogia, mutta asiaa on kertynyt niin paljon, että en ole jaksanut ryhtyä toimeen. Lisäksi koulunkäynti ja muu elämäntilanne on vienyt paljon jaksamista. Nyt vihdoin saan tämän tekstin kirjoitettua ja yritän jatkaa päivittämistä tavalliseen tapaan. Nytkin kirjoitan vain erittäin tiiviin version tapahtuneista asioista. Meidät löytää muuten nykyään Instagramista tunnuksella f_paws!

Harrastukset:
Sekä Fanta että Fazer ovat saaneet RTK1-koulutustunnukset. Tarkemmat pisteet löytyvät profiileista. Syksyllä olisi tarkoitus suunnata ainakin Fantan kanssa avoimeen luokkaan, ja miksei myös Fazerinkin kanssa mikäli saadaan kaikki liikkeet kuntoon. Fazerin kanssa olen kuitenkin panostanut rallya enemmän tokoon, olisi kiva päästä korkkaamaan ne tokokokeetkin joskus.
Eniten olen kuitenkin panostanut agilityyn Fazerin kanssa. Kesäkuussa kävimme Fazerin ensimmäisissä kisoissa Saariselällä. Toiset kisat kävimme nyt viime viikonloppuna 8.-9. päivä Sodankylän ensimmäisissä agilitykisoissa. Menestystä ei tullut, mutta kisojen myötä löysin uusia treenattavia asioita.
Keväällä kävimme Fazerin kanssa mejäkurssilla. Laji oli mielenkiintoinen, mutta Fazer ei suhtautunut jäljestämiseen mitenkään erityisen intohimoisesti, vaikka se suorittikin kaikki jäljet. Saa siis nähdä jatkammeko lajia kovin paljoa, ehkä aktivoinniksi voi tehdä jäljen silloin tällöin. Keppikuva © Merja Y.

Terveys:
Fanta ja Fazer steriloitiin huhtikuussa samaan aikaan, molempien haavat paranivat hyvin. Fantan selkä on vaikuttanut edelleen vähän kipeältä, joten olemme käyneet hierojalla. Mitään muutosta ei ole kuitenkaan tuntunut tapahtuvan, joten kivun syyn selvittäminen jatkuu.
Felixille oli ilmestynyt alkuvuonna poskeen patti, jonka kuvittelin lähtevän pois ajan kanssa. Patti ei kuitenkaan lähtenyt vaan osoittautui mätäpaiseeksi ja Felix muuttui aika apaattiseksi kivun vuoksi. Alkukeväällä eläinlääkärissä selvisi, että patti johtui lohjenneesta hampaasta. Lohkeama ei näkynyt ulospäin, joten piti ottaa röntgenkuvat asian selvittämiseksi. Felixin hampaat siis hoidettiin ja koira muuttui taas pirteäksi.

Arki:
Arjessa suurin murheen aiheuttaja on ollut viime aikoina Fanta. Sillä on ilmennyt jonkin verran vähän arvaamatonta käytöstä lenkillä, esimerkiksi ihmisille räksyttämistä. Veikkaan selkäkipua syyksi. Lisäksi siitä on tullut yleisesti levottomampi ja herkemmin stressaavampi kuin ennen.

Suurin ongelmistamme on kuitenkin se, että Fanta ei ole tottunut vieläkään Noitaan. Enkä tiedä tottuuko, Fanta vaikuttaa näkevän Noidan vain saaliina. Niitä ei voi pitää vapaina samassa tilassa. Olemme joutuneet siis pohtimaan tulevaisuutta aika paljon, lähinnä olemme miettineet sitä mitä Fantan kanssa tehdään. Rehellisesti sanottuna elämämme olisi helpompaa ilman Fantaa, mutta sen poisantaminenkin tuntuu liian vaikealta vaihtoehdolta, ainakin minulle. Noidalle olisi sinänsä helpompaa löytää koti, mutta se on Ingan ensimmäinen lemmikki ja vieläpä juuri sellainen kuin toivoimmekin. Oikea unelmien täyttymys. Noita on tuonut niin paljon iloa elämäämme. Lisäksi jos Fantaa ei olisi, niin minulle sentään jäisi koiria, mutta jos Noitaa ei olisi, niin Ingalla ei olisi mitään. Tämä on kovin hankala tilanne, mielipiteitä saa antaa.

Tämä kuva kiteyttää fiilikseni, kun Lapissa oli vielä lunta toukokuun lopulla saapuessani sinne.