Kotona lomailemassa

Sunnuntaiaamuna 11.10. kävelin Fantan ja Fazerin kanssa bussiasemalle laukkuineni. Kannettavani laukku oli vähän tiellä, mutta selvisin hyvissä ajoin asemalle. Bussiin noustessa oli hankaluunksia, kun kumpikin koira oli ihan höslä ja läppärilaukku oli tiellä edelleen. Koirat rauhoittuivat kuitenkin heti, kun pääsimme istumapaikallemme. Bussi ehti ajaa 45 minuuttia kunnes kuski ilmoittaa, että bussissa on vika, eikä tämä bussi kulje enää metriäkään. Olipas kivaa. Jouduimme odottelemaan taksia tienlaidassa, missä kesti lopulta niin kauan, että kuski joutui ilmoittamaan minulle, etten ehtisi jatkoyhteyteen, jolla pääsisin Rovaniemelle. Olipas todella kivaa, en siis päässytkään kotiin. Ainoa vaihtoehto oli mennä takaisin Joensuuhun. Jouduin odotamaan laukkuineni ja koirineni 1,5h ulkona Joensuuhun menevää bussia. Voin sanoa, että oli huikean hauska päivä (huomatkaa sarkasmi). Onneksi kaverini perhe pystyi kuskaamaan minut asemalta takaisin kotiin.
Yli kuusi tuntia meni tuohon "reissuun" ja päädyin lopulta samaan paikkaan mistä olin lähtenytkin, ei toki harmittanut yhtään. Koiratkin olivat olleet levottomia koko päivän.

Maanantaina 12.10. oli uusi yritys päästä kotiin. Käytin koirat aamusta tunnin lenkillä, jotta ne olisivat edes vähän rauhallisempia kuin edellisenä päivänä. Tällä kertaa Noora onneksi vei minut asemalle, niin ei tarvinnut kävellä. Hartiani olivat vähän jumissa edellisen päivän läppärilaukun kantamisesta. Onneksi nyt kaikki sujui hyvin ja koko päivän matkustamisen jälkeen pääsin kotiin asti.

Kuinka mukavaa olikaan käydä vanhoilla tutuilla lenkkipoluilla! Minulle olikin ehtinyt tulla aikamoinen ikävä Lappia. Sääkin suosi ja lunta oli paikoittain hitusen maassa. Tietysti kaiken tämän lisäksi oli mukava nähdä iki-ihanaa pappakoiraa Felixiä jälleen!

Tiistaina pääsin tapaamaan myös siskoni ja hänen miehensä uuden rottweilerpennun, Elviksen. Fanta oli ihan okei Elviksen kanssa, lähinnä vain välinpitämätön sitä kohtaan. Fazer ei lämmennyt täysin pennulle. Fazer pyrki välttelemään sitä karvat pystyssä, Elvis ei saanut koskea myöskään Fazerilla olleeseen palloon.

Keskiviikkona 14.10. kävimme parin tunnin lenkillä Annin ja Susu-seropin kanssa. Torstaina 15.10. moikkasimme Hannaa ja Late-samojedia. Joskus aiemmin Hanna ja minä emme uskaltaneet ottaa Latea ja Felixiä samalle lenkille, jos tarkoitus oli pitää koiria vapaana, mutta kokeilimme sitä kerran ja asia olikin ok. Tälläkin kertaa minulla oli siis kaikki koirat mukana. Kävikin sellainen hassu juttu lenkillä, kun kävimme tekemässä mutkan erään niityn päässä ja olimme palaamassa takaisin toiseen päähän. Paluumatkalla Hanna mietti mihin Felix oli kadonnut. Arvelin sen olevan vain jossain puskassa, koska iän myötä Felix on alkanut irtoamaan vähän kauemmaksi lenkeillä. Huutelin sitä hetken eikä koiraa näkynyt tai kuulunut, vaikka se yleensä tulee ripeästi. Lähdimme sitten takaisin ja sinnehän se Felix oli jäänyt niityn toiseen päähän pureskelemaan jotain löytämäänsä luuta ihan kaikessa rauhassa, mokoma pappakoira!

Torstain aikana matkasin Fantan ja Fazerin kanssa Suvantoon loppulomaksi. Suvannosta jatkuikin matka Pyhälle sunnuntaiaamuna, sieltä lähti bussi klo 6.20 kohti Rovaniemeä. Rovaniemeltä lähti bussijatkoyhteys Ouluun, Oulussa oli parin tunnin väli ennen viimeistä jatkoyhteysbussia Joensuuhun. Tämän ajan käytin hyödyksi koirien kanssa ja kävimme Eveliinan ja Aawa-aussien kanssa lenkillä noin kello kahdentoista ja kahden välillä. Loppupäivä menikin istuskellessa bussissa.

---------------------------------------------

Reissun jälkeen olen käynyt Fantan kanssa kumpanakin tiistaina agilitytreeneissä. Nyt alkoi keppien uudelleenopetus! Myös keinua ollaan kerrattu, sen kanssa Fanta oli välillä ihan huijari.

Viime lauantaina tavattiin uusia koirakavereita: australianpaimenkoira Rea ja labradorinnoutaja Leo. Fanta ei ihan lämmennyt Leolle (niin arvelinkin, koska se oli innokas nuori ja uros). Ei liiemmin Fazerkaan, mutta Rea oli kummallekin ihan okei, ihmekös tuo, kun se oli niin rauhallinen tapaus. Fanta etenkin arvostaa kypsää narttuseuraa!

Laitetaan loppuun vielä Pomppa-kuva! Olin ihan innoissani, kun kuulin, että oli tullut uusia värejä, sillä toinen väri oli petrooli eli sain sittenkin Fazerille sopivan värisen Pompan. Minä kun harkitsin ostavani sille jo jonkin toisen värin, mutta onneksi en ehtinyt. Tämä osui sopivaan saumaan ja väri oli livenä vielä parempi kuin tuotekuvassa. Tämä on täydellistä! Ps. koiria ei vahingoitettu kuvauksessa, vaikka toinen eläin näyttääkin hieman rääkätyltä.