sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Kevät tulloo!

Mikä mahtava tunne tulee, kun on melko vähän pakkasta ja Aurinko paistaa ja voi tuntea kuinka se lämmittää. Odotan kyllä kevättä niin innolla ja etenkin sitä, että pääsisi Fantan kanssa ohjattuihin treenailemaan!
Kuluneen viikon aikana olemme tapailleet ahkerasti koirakavereita.

19.2.2012
Käytiin siinä aamupäivällä Tiinan ja Jekun kanssa lenkillä molempien koiruuksieni kanssa. Olin ollut kipeänä muutaman päivän aijemmin, joten koirat eivät olleet päässeet kunnon lenkeille ja se kyllä näkyi Fantassa... Oli ihan tajuttoman energinen ja innoissaan, eikä meinannut malttaa kävellä hihnassa kunnolla edes sitä lyhyttä matkaa, joka mentiin ennen kuin pääsimme paikkaan jossa voimme päästää nuo vapaaksi juoksemaan. Päästäessäni Fantan vapaaksi sehän lähti heti vetämään hurjaa rallia. Olisi jälleen halunnut niin leikkiä Jekun kanssa, mutta Jekku oli jälleen kiinnostuneempi Felixistä, joka ei sitten välittänyt lainkaan Jekusta. Jekku innokkaasti juoksenteli Felixin ympärillä haukkuen samalla, leikkiin yritti kutsua, mutta Felix vaan kylmän viileästi yritti vain pissoja tutkiskella ja merkkailla. Hyvin tolla siis hermot kesti Jekun kanssa, tais se kerran ärähtää pienesti. Fanta se sitten vain tyytyi juoksemaan muiden perässä. Lenkin loppua kohden sekin onneksi väsähti ja sai purattua energiaansa. Mukava lenkki kaiken kaikkiaan.
 Vähän myöhemmin samana päivänä lenkkimme jälkeen menimme Tiinan kanssa käymään koiran lihashuoltoluennolla. Oli ihan mielenkiintoinen tapahtuma ja hyödyllistä tietoa sai sieltä. Katja Huhtala Rovaniemeltä oli siis pitämässä luentoa. Illalla kävinkin Iidan ja Sandran kanssa Felixin kera kävelylenkillä, jonka jälkeen kokeilin vähän hieroskella Felixiä. Vähän ihmetteli Felix, että mitä minä teen, mutta toisaalta näytti myös tykkäävän. Myöhemmin pitäisi taas kokeilla uudestaan.

20.2.2012
Hampaita lähtee, hampaita lähtee! Fantalta siis. Tuona päivänä näin ensimmäisen kerran yhden Fantan tippuneista hampaista, aijemmin tippuneita hampaita en ole itse nähnyt, liekkö niellyt. Mutta olin siis sängylläni tekemässä läksyjä ja Fanta siellä sängyn alla pureskeli luutaan. Yhtäkkiä se alkoi kuitenkin maiskutella suutaan oudon kuuloisesti ja kurkistelin sitten, että mitä se oikein tekee. Huomasin, että ilmeisesti sillä on jotain suussa ja aloin sitten sen suuta kaivelemaan, mutta mitään ei tuntunut olleen suussa. Laitoin Fantan kyljelleen ja odotin hetken ja pian se sitten sylkäisikin hampaan ulos. Tuli kyllä hieman huvittunut olo, mutta tuollainen hammas se sieltä tippui:
Tuon tapahtuman jälkeen olenkin löytänyt pari kertaa Fantan hampaita lattialta.

22.2.2012
Nyt kun minäkin olin terveyhtynyt kunnolla, pääsin vihdoinkin kunnolla ulkoiluttamaan noita hauveleita. Menin lähimetsään juoksuttamaan noita vapaina ja nehän sitten kans riehuivatkin kunnolla! Felixikin jopa innostui ihan kunnolla riehumaan Fantan kanssa. Jälkeenpäin jopa huomasin kuvista, että Felixin poskessa oli vähän verta, itse lenkillä en sitä siis ollenkaan tajunnut. Mitään haavaa tmv. Felixillä ei kuitenkaan ollut, joten epäilen vain sitä, että Fanta kun on riepotellut Felixiä poskesta irtoavilla hampaillaan niin siitä on sitten vähän verta lähtenyt.


Iltapäivällä päästiin käymään Erikan ja Kielan kanssa lenkille kera Fantan, kun hän sai kyydin tänne. Perus hihnalenkki käytiin, eikä vieläkään päästetty noita haistelemaan varmuuden vuoksi. Seuraavalla kerralla luultavasti pääsevät haistelemaan ensimmäisen kerran jos vaikuttaa lupaavalta. Mutta lenkki siis sujui ihan hyvin, Fanta kulki taas hihnassa miten sattuu, kuten yleensäkin jos on joku toinen mukana, mutta noh, eiköhän se vielä siitä!

23.2.2012
Koulun jälkeen menin sitten heti käymään Fantan kanssa kylillä pyörimässä, jotta saataisiin lisää sitä ihmisten seurassa olemisen harjoittelua. Tosi hyvin meni, vain yhdesti haukahti matalasti jollekin miehelle. Ihan vierestäkin käveli ihmisiä, eikä tuo välittänyt. Ylpeä omistaja ja mahtava pikkukoira. Tosin, tuon hihnakäytös kylällä on jotakin kamalaa. Meinaa haahuilla minne sattuu ja tuntuu, että joka askeleen jälkeen saa olla pysähtymässä odottaen hihnan löystymistä, mutta eiköhän sekin siitä ahkeralla treenillä!
Torstaina puolestaan tavattiin sitten Hennaa ja sekarotuista Hupia. Perus hihnalenkki käytiin Fantan kanssa, ei kovin pitkää ehditty käydä, mutta jonkin pituinen kuitenkin edes. Nyt tuntui, että Fanta kulki hihnassakin jo vähän paremmin koirakaverin seurassa! Mutta siltikin huonosti. Johtopäätös: Fanta kulkee hyvin hihnassa vain silloin kun ollaan täällä rauhallisemmalla seudulla kahdestaan... Nooh, kuten aijemmin tuli todettua niin treeniä ja treeniä vain!
Fantakin täytti tuona päivänä jo 21 viikkoa! Hui! Säkäkorkeutta tytöltä löytyi 44cm ja painoa 10,4kg.
21vko, © Mikael O.

24.2.2012
Perjantaina käytiinkin sitten Hannan ja Laten kanssa perus hihnalenkillä kera Fantan. Ei noitakaan päästetty vielä edes haistelemaan, sillä Latella on ollut vähän ongelmia muiden koirien kanssa. Nyt se kuitenkin käyttäytyi mainiosti Fantaa kohtaan, mutta pelataan varman päälle ja totutetaan ensin läsnäoloon, kuten Kielankin kanssa. Toiveissa olisi tässäkin tapauksessa, että tottuisivat hyvin toisiinsa, sillä Late olisi takuulla mukava riehumiskaveri Fantalle.
Fanta x Late lenkin jälkeen käytiin sitten vaihtamassa Fanta Felixiin. Felixiäkin kohtaan Late käyttäytyi mukavasti, mutta näitäkään emme vielä todellakaan uskaltaneet haistelemaan päästää. Rauhassa annetaan näidenkin totutella. Käveleskelimme sitten hetken näiden kahden kanssa ja kävelimme sitten Hannalle vaihtamaan Laten Kaapoon. Felixin ja Kaapon kanssa kävelimme sitten melkoisen kauan kylällä pyörien. Yhteensä tuli yli 4 tuntia lenkkeilyä meille omsitajille, mukavaa oli kuitenkin ja väsyneitä koiria!

26.2.2012
Tänään sunnuntaina kävimme jälleen Hannan kanssa lenkillä. Tällä kertaa minulla oli siis molemmat koirat mukana ja Hannalla Kaapo. Metsään mentiin niitä juoksuttamaan ja Fantalla oli kyllä jälleen energiaa vaikka muille jakaa! Oli erittäin upea ja keväinen sää, kuvaussäänä sää oli kuitenkin kamala. Ylivalotusta jokapuolella.
Mutta mukava lenkki oli ja koiratkin sai juoksennella sinne tänne ja purkaa jälleen kunnolla energiaansa. Omistajakin nautti kunnolla lenkistä.
Tänään tilailin nettikaupasta Fantalle vähän tavaraa; näyttelyhihnan, 250g noutokapulan, naksuttimen, pallon, motivointipatukan ja frisbeen. Harrastuskamaa siis aika paljolti, noista tärkeimmät nyt olivat tällä hetkellä näyttelyhihna ja noutokapula. Fantan kanssa ollaan tosiaan noutoa harjoiteltu narulelulla ja nyt aletaan sitten noutokapulalla treenata, kunhan se saapuu.
Tasan viikon päästä olisi meidän ensimmäiset mätsärit tiedossa Levillä. Eh, mulle suoraansanottuna pelottaa mennä sinne ton kanssa. Meidän vieraisiin ihmisiin suhtautuminen on jotain kamalaa vieläkin... Joko toi on ylivarautunut tai yli-innostunut, paikallaan ei kuitenkaan joka tapauksessa pysy jos vieras tulee heti hiplistelemään. Mutta noh, katsotaan nyt miten toi menee, harjoitustahan se vain on! Joka tapauksessa oon kuitenkin menossa sinne.

Ps. Missäs välissä näitä lukijoitakin ehti kertyä näin paljon? Peräti jo 48! Sitten kun saadaan kasaan 50 lukijaa niin voisin vaikka pistää pystyyn semmoista "Kysy mitä vaan" juttua. 

torstai 16. helmikuuta 2012

Hampaat lähtee!

Elikkäs! Täällä näytetään aloittelevan hiljalleen hampaiden vaihtoa. Tiistaina (14.2.) huomasin, että tuoltahan oli lähtenyt yksi hammas. Tarkastelin sitten muitakin hampaita ja ilmeisesti oli vähän aijemmin siitä irronut toinenkin hammas, kun oli jo paikalle kasvanut uutta aika paljon. Tuon käytöksestä on kyllä huomannutkin, että yrittää aika paljon näykkiä, vaikka käskystä lopettaakin.

Ollaan yritetty nyt viimeaikoina kunnolla takertua Fantan kanssa tuohon sen ihmis varautuneisuuteen. Fanta on siis alussa hyvin varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, ei halua vieraiden heti koskettavan sitä, yrittää perääntyä, mutta ihan vähän ajan kuluttua kun huomaa ihmisen olevan kiva rapsutus kone, innostuu ihmisistä huimasti. Eli pelosta ei voi olla kysymys. Yritetään kuitenkin saada lievennettyä tuota varautuneisuutta, että antaisi vieraiden ihmisten edes koskea itseään heti, ihan harrastuksiakin ajatellen.
Aina kun isä on mennyt kauppaan, olen pyrkinyt pääsemään Fantan kanssa mukaan siksi aikaa kaupan eteen odottelemaan ja katselemaan ihmisiä. Lisäksi olen päässyt pyörimään Fantan kanssa kylille. Edistystä on tapahtunut, mutta vieläkin saattaa haukahtaa matalasti joillekkin vieraille ihmisille. Tiedän kuitenkin, että me pääsemme tästä yli jos vain yritämme! Suunnitteilla olisikin päästä 4.3. Fantan ensimmäisiin mätsäreihin.

Toinen ongelma, johon meidän pitää totisesti Fantan kanssa panostaa, on eroahdistus... Olemme harjoitelleet sitä alusta asti, kun Fanta meille tuli, mutta vieläkin se on ongelmana. Tekemistä aina jätän huoneeseen ja aivojumpataan myös ennen huoneeseen laittoa. Huoneeseen jätettäessä leikkiikin leluillaan jonkin aikaa, mutta jonkin ajan päästä menee oven taakse ulisemaan ja/tai raapimaan ovea hermostuneesti. On yksin ollessaan maistellut huonekalujani, tuhonnut vähän paria tavaraani, rikkonut pahvisen petinsä ja repinyt lakanani... Viime päivinä ei onneksi ole mitään tuhoja ollut, mutta ei se eroahdistus ole ollenkaan kiva. Nyt vain minun täytyy tästä reipastua ja jatkaa vain harjoittelua ja yrittää aamuisin herätä aijemmin lenkittämään tuota jos vaikka vähän väsähtäisi enemmän. Luovuttaja en kuitenkaan ole, tästäkin pääsemme toivottavasti yli kovasti harjoittelemalla! Mainittakoon vielä, etten en tee huoneesta lähtemisestä tai huoneeseen tulosta mitään isoa numeroa. Olen kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan ja pysyn rauhallisena, huoneeseen tullessa odotan että Fanta on täysin rauhoittunut ennenkuin huomioin sitä.

7.2.2012
Olin lenkkeilyttämässä aamupäivällä Fantaa ja Felixiä suolla vapaana. Koeviikon ansiosta olin päässyt aikaisten koulusta ja päätin kotiin tultuani mennä lähes heti lenkille, kun oli niin upea sää! Nooh, siinä se lenkki sujui normaalisti, Fanta ja Felix riehuivat. Kun alettiin kääntyä kotiinpäin pomppasi sydämeni melkein kurkkuun, kun huomasin kaukana irti olevan pystykorva tyyppisen koiran. Jostain kuului miehen "tänne" huuto, mutta sen sijaan koira huomasi meidät ja lähti juoksemaan kohti. Äkkiä sain laitettua Felixin hihnaan kiinni, mutta Fantan hihnaa en saanut edes otettua esille ennenkuin koira oli jo hyvin lähellä. Oli siis pakko ottaa Fanta vain kainaloon, sillä enhän voinut tietää olisiko koira aggressiivinen vai millainen. Huudan kuitenkin koiralle "ei tule!" ennenkuin se ehti meidän luo. Se pysähtyi hetkeksi ja lähti juoksemaan innokkaasti luoksemme. Kiitän onneani, että kyseinen koira oli kiltti ja vain leikkimielellä oleva. Tuli uteliaasti luoksemme haistelemaan ja en sitä poiskaan oikein saanut hätisteltyä. Päätin sitten päästää Fantan alas haistelemaan sitä ja ne kaksi rupesivatkin heti leikkimään siinä ympärilläni. Felix oli kokoajan vähän hermostunut, kuten yleensäkin irtokoirista, mutta olen ylpeä, että pysyi edes noin rauhallisena. Myöhemmin vain kiinnostui koirasta, kun huomasi sen olevan narttu. Pian huomaan, että jostakin hiihtää meitä kohti mies, joka oli koiran omistaja. Siinä sitten hän kyseli, että eihän koira tehnyt mitään. Onneksi pääsin vain säikähdyksellä. Lähdin kuitenkin sitten jatkamaan lenkkiäni, kun mies oli saanut koiransa kiinni. Pidin Felixiä kiinni ja mielessäni kävikin, että päästäisinkö sen vielä loppu lenkiksi vapaaksi, mutta kiitän onneani, että en päästänyt, sillä vastaan tuli vielä yksi mies koiransa kanssa. Tällä kertaa koira oli kuitenkin siis hihnassa. Fanta oli vapaana ja haukahti jotakin puiden takana olevaa ja pian huomasin itsekin, että sieltä tuli lenkkeilijä. Ja olen kyllä hyvin ylpeä Fantasta, sillä tuli heti mutisematta luokseni käskystä. Jopa silloinkin totteli tosi upeasti kun leikki sen irti olleen koiran kanssa. Vastaantulleen miehen koira oli lähellä asuvan naapurini harmaa norjanhirvikoira uros, jolle Felix sitten räjähti räyhäämään ohituksessa. Fanta minun piti ottaa taas kainaloon, sekin haukahteli muutaman kerran, muttei rähissyt kuitenkaan. Itse asiassa Fanta ei ole onneksi koskaan rähissyt kellekään.
Kuvia kuitenkin lenkkireissulta:




--------------------------------------------------------------

Viime viikonloppuna pääsimme taas tapailemaan koirakavereita. Voisin jotain pientä niistä päivistä kertoilla:

11.2.2012
Erika ja Kiela tulivat tänne pitkästä aikaa lenkkeilemään meidän kanssa. Käytiin ensin lenkillä Fantan ja Kielan kanssa ja samalla Erikakin sai nähdä Fantan ensimmäistä kertaa. Pihalle päästessä tuo lähes heti alkoi haukkua pihan edessä olevaa autoa, mokomakin vahtikoira. Lisäksi yllätyksekseni auton vieressä oli naapurin pystykorvakin vapaana. Fanta olisi ollut kiinnostunut pääsemään haistelemaan sitä. Minä siinä sitten hättyyttelin sitä ja lähtihän se onneksi kotiaan kohti. Pian näimmekin jo syrjemmässä tiellä Kielan ja Erikan tulevan luoksemme. Fanta taisi muutaman kerran jopa haukahtaa, mutta kun tarpeeksi lähelle tulivat olisi halunnut mennä tekemään tuttavuutta Kielan kanssa. Emme kuitenkaan päästäneet niitä kertaakaan lenkin aikana vielä edes haistelemaan toisiaan, jotta Kiela tottuisi nyt Fantan läsnäoloon ensin, sillä se on aijemmin saattanut vähän pullistella muille nartuille. Ei onneksi Kiela reagoinut ollenkaan pahasti Fantaan, olisi halunnut leikkiä. Tästä on hyvä lähteä totuttamaan lisää. Toiveena olisi, että noita pystyisi joskus pitämään vapaana keskenään, Kiela saisi kyllä Fantasta mainion painikaverin!
Pari yhteiskuvaakin saatiin otettua, mutta hajurakoa vielä löytyy!


 Kotiinpäin mennessä tuli sitten vastaan kaksi irtokoiraa. Innokkaita koiria olivat, toinen oli jämtti ja toinen oli luultavasti sitten jokin laika. Isoja olivat, mutta luojan kiitos kilttejä. Leikkiä olisivat halunneet Fantan kanssa ja Fanta niiden, mutta nojoo, pakkohan se oli estää. Kielaa onneksi haistelivat nätisti, narttuja nääs olivat.

Käytiin vaihtamassa sitten kotiini päästyä Fanta Felixiin ja päätettiin kylälle päin lähteä sillä kertaa. Felix meni taas ihan sekaisin Kielan nähtyään ja melkein heti sen hajutkin tuntuivat olevan niiin ihania. Kielassa on vain jotakin, joka Fexua viehättää, ei muita narttuja kohtaan ihan tuommoinen ole. Aika tavallinen lenkki kuitenkin oli, ettei mitään sen suurempaa draamaa tapahtunut. Tai noh, ellei sitä lasketa, kun laitettiin koirat poseeraamaan kävelytien ja autotien välillä olevalle kukkulalle ja minä kuvailin niitä. Kyllä ne ihmiset vähän katselivat kummissaan.
Koirien ohituksia toivottiin Erikan kanssa, mutta eipä niitä sitten kunnolla tullut. Ihan ohitus ohitusta ei missään vaiheessa tullut, mutta nähtiin kuitenkin pari koiraa.



12.2.2012
Kävin sekä Fantan että Felixin kanssa Iidan ja Sandran kanssa lenkillä. Mentiin metsään, joten pystyin Fantan päästämään lähes heti vapaaksi ja ai että kun se oli ihan innoissaan ja energinen. Olisi halunnut niin päästä jo riehumaan Sandran kanssa, mutta käveltiin ensin rauhallisempaan paikkaan. Siellä sitten Felixinkin päästin vapaaksi ja Sandrakin pääsi vapaaksi. Fantahan oli sitten heti kiusaamassa Sandra rukkaa, mutta sekin innostui juoksemaan Felixin ja Fantan kanssa.


Sandraa ja Felixiä ei kiinnostanut poseeraaminen

--------------------------------------------------------------

Fanta täytti tänään 20 viikkoa! Niin se aika vain kuluu! Vaikea uskoa, että toi on oikeasti jo noinkin iso, vastahan se oli pieni tiitiäinen, jota me käytiin vasta katsomassa kasvattajan luona. Mutta säkäkorkeus tolla on jo 43cm, saa ihan kohta Felixin kiinni, jonka säkä on 46cm. Painoa tytöllä on 9,9kg.


Tokoakin ollaan yritetty treenailla Fantan kanssa. Sivu sujuu jo mainiosti ja nyt ollaan treenattu seuraamista. Sekin sujuu jo mukavasti! Ollaan harjoteltu myös paikkista jo, sekä myös alkeellista piilopaikkistakin. Noudon alkeita ollaan myös harjoiteltu jo.
Loppuun vielä pari kuvaa Fantasta tältä päivältä: