Vuoden starttaus

Piti tämäkin viesti kirjoittaa aijemmin, mutta se nyt vähän venähti. Koulussa joudun kestämään tällä hetkellä pitkiä päiviä, jotka sitten syövät energiaa. Etenkin kun kotona pitää jaksaa touhuta vielä hurttienkin kanssa. Väsynyt olen nytkin, mutta päätin, että kyllä tää teksti pitää saada tehtyä! Eli nyt tulee kuulumisia ihan vuoden ekasta päivästä asti.

Aloitetaan uudenvuoden aatosta. Päivä sujui koirien osalta niin kauan hyvin, kunnes naapurista laukaistiin ensimmäinen raketti juuri pihalla ollessamme. Olimme käyttämässä siskoni poikaystävän kanssa heidän rottweiler pentuaan Lucaa pihalla ja samalla oli omat hurttani mukana. Fanta ei välittänyt kaukaa kuuluvista paukuista, mutta auta armias kun suhahti ilmaan naapurista tuo raketti. Fanta juoksi äkkiä terassille oven eteen ja alkoi täristä. Viime vuonna se alkoi säikkyä raketteja juurikin samaisesta naapurista ammutun raketin vuoksi. Viime vuonna Fanta ei kuitenkaan tärissyt missään vaiheessa, nyt se tärisi. Felixhän ei korvaansa lotkauta millekään raketille nykyisin. Se oli ihan tyynen rauhallinen oma itsensä.
Kuitenkin, menimme sitten sisälle ja olisin odottanut, että Fanta olisi sisällä rauhoittunut, kuten edellisenäkin vuotena, mutta niin ei käynyt. Se jatkoi tärisemistä ja mukaan tuli vielä hermostunut läähättäminen. En tosiaankaan ollut nähnyt Fantaa aijemmin tuollaisena. Eli ei ainakaan laukausvarma tapaus ole.
Fanta ei sitten millään meinannut rauhoittua, hermostuneisuus senkun jatkui vain. Itse satuin olemaan vielä uudenvuoden aattonakin kipeänä ja kun oloni paheni illan myötä, päätin mennä sänkyyni pötköttelemään ja otin hurtat mukaan huoneeseeni. Sillä tavoin sain Fantan vihdoin rauhoittumaan, se asettui nukkumaan ja herättyään se ei onneksi läähätellyt tai tärissyt enää koko loppuiltana/yönä ja se oli muutenkin paljon rauhallisempi, vaikka paukut kuuluivat tosi hyvin sisälle kahdentoista aikaan. Selvittiin siis lopulta hyvin mielin siitäkin uudestavuodesta, vaikka minulla nyt kamalan huono olo olikin korkean kuumeen takia.

Sairastelin vielä vuoden ensimmäisen viikon ja sen jälkeen alkoi onneksi tokeneminen. 10. päivä siskoni ja hänen poikaystävänsä sitten lähtivät takaisin kohti kotiansa Ouluun Lucan kanssa.

Sunnuntaina 13. päivä tavattiinkin sitten taas pitkästä aikaa Tiinaa ja Kuuppista (Jekku ei tällä kertaa ollut menossa mukana) sekä siinä samalla myöskin Erikaa ja Kielaa. Ja kyllä jo luulisi, että on tuolla Fantalla juoksut tulossa, kun jossakin vaiheessa lenkkiä Kuuppis kiinnostui hirveästi Fantasta, mutta ei lainkaan Kielasta, jolla ei ole vielä juoksut tulossa. Lisäksi myöhemmin, kun Tiina ja Kuuppis olivat jo poistuneet seurastamme, kulki jonkin matkan päässä minusta ja Erikasta kaksi henkilöä, joilla oli vapaana oleva koira mukanaan ja myöhemmin se koira tulikin sitten meidän luoksemme pitkänkin matkan, kun olimme ottaneet välimatkaa heihin (niin pitkän matkan, ettei koiran omistajat olleet olleet hetkeen näkyvissä lainkaan). Kyseinen koira oli uros ja päätimme kääntyä koirinemme Erikan kanssa takaisin polkua pitkin, jotta omistajat tulisivat lopulta vastaan. Sieltä ne sitten jonkin ajan päästä tulivatkin ja toinen henkilöistä kertoi, ettei tuo koira tavallisesti kyllä lähde mihinkään. Kun selitin, että toisella koirallani on mahdollisesti juoksut tuloillaan kertoi tämä henkilö sitten, että juoksut ovat kyllä olleet semmoinen asia sille koiralle, mitä se ei ole voinut vastustaa. Luulisi siis tosiaan että olisivat tuloillaan. Lisäksi kun Luca oli vielä meillä, käyttäytyi Fanta yhtenä päivänä jokseenkin omituisesti ja vähän äksysti sitä ja Felixiä kohtaan. Hmmmh. Mutta siis niin, ryhmäkuvaa vielä lenkistä:

Ja sitten tässä välissä onkin ollut taas normiarkea lähinnä. Tähän vuodenaikaan ei oikeen tapahdu mitään erikoista äksöniä! Maaliskuussa mennään tokokokeita taas koettamaan, mikäli saadaan vain paikka! Sitä odotellessa siis.

Lauantaina 19.1. olikin sitten kiva päivä, kun pääsin ensimmäistä kertaa tänä vuonna vihdoin ja viimein lenkille samaan aikaan kuin aurinko! Nautin kyllä suuresti ja kameraakin tuli ulkoilutettua. Sunnuntaina sain myös nauttia ihanaisesta auringosta. Aaaah, kevättalvi tulee, rakastan! Mutta eipäs sitä tän kummosempia tällä kertaa. Laitetaas loppuun viel pari aurinko kuvaa: