Tätä on odotettu

Nonniin, vihdoin pääsin kirjoittamaan tätä tekstiä! Parin viikon aikana on ehtinyt sattua sitä sun tätä. Mutta ennen kuin menen yksityiskohtiin, ilmoitan näin päällimmäisenä, että viime viikon puolivälissä Fanta aloitti vihdoin ja viimein ensimmäiset juoksunsa! Johan niitä oli odotettukin. Harmi vain sinänsä, että joudutaan elokuun alussa oleva tokokoe perumaan + ehkä loppukuun vaelluskin. Suuri plussa kuitenkin on, että juoksut ovat ohi ennen kuin agility treenit jatkuu.

VKO 28
Arkipäivät menivät lähinnä töitä tehdessä, treenatessa, maastopyöräillessä ja varsinkin hillassa! Metsässä tuli kökittyä yömyöhään hillojen takia. Kolme litraa keräsinkin, mutta lopulta kävi niillekin hilloille huonosti ja menivät huonoiksi, kun isä oli unohtanut pakastaa minun mennessäni reissuun.

HAKU/ETSINTÄ JA JÄLKI KOULUTUS 13.-14.7.
Viikonloppuna oli luvassa siis perehtyminen hakuun ja jälkeen. Enemmänkin siis pelastuskoiratoimintaan kuin palveluskoiratoimintaan.

Ensimmäisenä päivänä otettiin hakua. Aluksi koiralle tehtiin haku helpossa paikassa, jotta se saisi juonesta kiinni. Sen jälkeen tehtiin niin, että omistaja sai suunnitella seuraavat vuoronsa, kouluttaja tietysti avusti koko ajan/tarvittaessa. Fanta oli kyllä hyvin hauska, kun se sai ihmisen hajusta kiinni, lähti välillä melkein loikkien sitä kohti. Kuitenkin löytäessään ihmisen piilosta se jännitti niitä jonkin verran. Välillä se teki niin, että löytäessään ihmisen se tuli heti käymään mutkan luonani. On siis ilmiselvää, että jos aletaan aktiivisemmin hakuilemaan, tulee ilmaisuksemme rulla. Päivä oli todella opettavainen.

Seuraavana päivänä keskityttiin enemmän jälkeen. Tehtiin päivän aikana kaksi makkarajälkeä. Ensimmäinen jälki oli suht. lyhyt ja helpossa maastossa. Toisesta jäljestä sai tehdä sitten jo pidemmän koiran osaamisen mukaan. Fanta meni jäljet mainiosti, mutta tuolla tahtoo olla välillä vähän liian kova vauhti. Jälkien jälkeen tehtiin vielä yksi haku, ihan kivasti Fanta muisti homman.  Jälkikuva © Katariina O.

OULUN REISSU VKO 29
Heti maanantaina suunnattiin Fantan kanssa Ouluun siskoni luokse. Siellä Fanta pääsi heti riehumaan Luca rottweilerin kanssa.
Tiistaina käytiin treenailemassa tokoa Päivin ja Orionin sekä Roosan ja Riesun + Taran kanssa. Fantalla oli aikas kiva vire päällä ja mielestäni kaikki meni oikein kivasti, paitsi seuruu loppusuorilla. Kontakti rakoili vaan, muutoin ei ongelmaa. Paikkikset meni älyhyvin! Treenattiin siis luoksaria, sen pysäytystä, noutoa, metskua, kaukoja ja jääviä (muistaakseni) edellä mainittujen lisäksi. Treenien lopuksi annettiin koirien touhuta keskenään ja Fanta oli kyllä välillä kummallisen kärtyinen akka!

Paria päivää myöhemmin selvisi todennäköisin syy Fantan kärtyämiseen: ne juoksut. Fanta oli sisällä myös Lucalle ollut nääs vähän äksy, vaikkei normaalisti ole ollut. Lisäksi olen huomannut, että juoksujen alkamisen jälkeen Fanta on yrittänyt muka puolustaa minua muilta koirilta.
Loppuviikko meni sitten aikalailla hengaillessa. Käytiin tosin sunnuntaina retkeilemässä ja kalastelemassa seitsemän tuntia mahtavissa maisemissa! Harmi etteivät upeat maisemat välity seuraavista kuvista kunnolla. Keskimmäinen kuva © Salla O.

Eilettäin maanantaina ehdittiin käydä vielä Eveliinan ja Aawankin kanssa lenkillä. Tänään reissasin siis takaisin kotiin. Oli kyllä mukava reissu Oulussa ja oli haikea lähteä. Oli kuitenkin aivan mahtavaa nähdä taas Felix. Yllätyksekseni se ei ole reagoinut mitenkään kummemmin Fantan juoksuihin.

Tehotoimintaa!

Keksinpäs tässä yksi päivä uuden liikuntamuodon hurttien kanssa: maastopyöräilyn! Paljon monipuolisempaa, hauskempaa ja tehokkaampaa liikuntaa sekä minulle että koirille toisin kuin yksitoikkoinen ja tylsä tiepyöräily. Jännä kun en ole aiemmin lajia sattunut keksimään, kun kerta tuo siskon maastopyöräkin on varastossa tovin ollut odottelemassa käyttöä.
Jäin kyllä heti koukkuun kokeiltuani. Päivittäiset lenkkeilymaastopolkuni sopivat lajiin täydellisesti, välillä on vaikeampia osuuksia ja välillä helpompia (kuten alla olevissa kuvissa). Jospa nyt saataisiin Felixin ylimääräiset grammatkin karistettua pois ja (toivottavasti) lisää lihaksia tilalle!

Toisekseen keksin viime viikon aikana hyvän keinon alkaa työstää tokossa Fantan ruutua. Nyt minusta oikeasti tuntuu, että saatamme saada tästä vihdoin ja viimein oikeastikin aikaan jotain! Tosin, muutama treenikerta vasta takana tällä uudella (ja yksinkertaisella) taktiikalla, joten saa nähdä ilmeneekö pidemmän päälle edetessämme jotain ongelmia.
Tunnarit Fanta teki eilen hienosti! Nätisti haisteli kapulat läpi ja osasi tuoda oikean. Metskuunkiin aletaan pikkuhiljaa saada vauhtia kapulan takaisin tuonnissa. Avoimen liikkeitä ollaan myös kertailtu ja hyvin näyttävät olevan muistissa.

--------------------------------------------------------------------------

Eilen (7.7.) tuli käytyä hurttien kanssa Kittilässä mätsärissä sillä välin, kun isä kaverineen poikkesi Ruotsin puolella. Aurinko paistoi aluksi niin kuumasti, eikä varjopaikkoja ollut kunnolla oikein missään lähellä, joten lauloin mielessäni hallelujaah pilvien lopulta peittäessä auringon.
Fanta pääsi isojen aikuisten kehään ensin, eikä tuo taaskaan ravannut niin nätisti kuin ennen. Höh, pitää vissiin ihan oikeasti alkaa treenaamaan taas jotakin ravaamistakin, kun ei näytä enää sujuvan yhtä nätisti kuin ennen, hah! Fanta sai sinisen nauhan ja sinisten kehässä sijoittui lopulta SIN2.
Isojen jälkeen alkoi veteraanien kehä. Tuntui muuten todella hassulta mennä Felixin kanssa vetsku kehään... Mutta siis niin, Felix oli ihan hassu, ravaaminen meni hienosti, mutta välillä ei malttanut seisoa kunnolla ja alkoi tassuakin tarjota. Se sai kuitenkin punaisen nauhan ja punaisten kehässä se lopulta sijoittui PUN2.
Ihan hyvin siis kummaltakin koiralta! Niin ja Fantahan sijoittui kiihdytyskilpailussa ensimmäiseksi! Vauhtia tuolla kyllä olikin. Fantan pääkuva © Salla O.

Harmi ettei tässä kuvassa näy Felixin repussa olevaa kuvaa, jossa komeilee iloinen piirretty Leevi Ahma!

--------------------------------------------------------------------------

Ja ah, kohta pääsee myös poimimaan hilloja. Vielä kun hetken malttaisin odottaa niiden kypsymistä (minun tuurillani joku kuitenkin ehtii poimia ne ennen minua)!

Luoston valloitus

Tänään käytiin Luostolla minivaelluksella kera Erikan ja Kielan sekä Tiinan ja settereiden. Aluksi kiivettiin Ukko-Luoston laelle, jossa näkymät olivat huikeat! Tarkoitus oli ylipäätään kiertää eräs merkitty reitti, muttaa, mentiin vähän sekaisin, joten tuli sitten vähän omaa reittiä siihen matkaan. Mutta eipä haitannut yhtään, tuli kuljettua enemmän yläilmoissa, mitä olisi tullut jos olisi mennyt merkittyä reittiä pitkin vain.
Loppujen lopuksi koko reissussa kesti yli 6h ja matkaa tuli käveltyä ehkä 12-15km. Tarkkaa määrää en osaa sanoa, kun tuli tosiaan omia reittejä mentyä välillä. Oli kyllä mukava päiväreissu, josta kuvat saavat kertoa loput:

Vain elämää, ei sen enempää

Pöhhöh, ei ole ehtinyt blogiakaan päivitellä hetkeen, kun on ollut vähän kaikenlaista. Töitä on pitänyt tehdä ja sitten oli pikkusiskoni rippijuhlajärjestelyitäkin tässä välissä. Jouduinkin menemään 20.-24. isosiskoni luokse yöksi, sillä toinen isosiskoni majoittautui isäni luokse rotikkoineen (ja toinen niistä ei siis tule toimeen omieni kanssa). Siskoni luona ei tullut tehtyä mitään erikoista koirien kanssa, tutkittiin vain uusia lenkkipaikkoja.

AGILITY
Maanantaina 24. päivänä aamulla tosin lähdettiin Erikan ja Kielan kanssa koirakentälle treenaamaan. Tarkoitus oli pitää tokopainotteiset treenit, mutta koska kaikki tokovehkeeni olivat isäni luona, niin pidettiin sitten jälleen agipainotteiset. Aloitettiin siis agilityllä. Fantan kanssa kerrattiin putki (muisti mainiosti) ja kontakteja puomilla. Alkukontaktit menivät jälleen mainiosti, mutta loppukontakteissa on vieläkin harjoittelun varaa. Tällä kertaa tehtiin puomin läpimenojakin vähän enempi.
Uutena juttuna otettiin hyppyesteen läpimeno, rima tietenkin matalalla korkeudella. Fanta oppi kyllä sen nopsaan, mutta meinasin menettää toivoni välillä koko treenailun suhteen, koska aina kun Fantan jätti paikalleen, alkoi välittömästi paarmojen metsästys ja huomiohan sillä oli sitten niissä... hassu koira. Mutta sitten kun se pääsi liikkeille, niin teki kyllä kunnolla. Fanta myös alkoi olla Erikan perään kovasti jossain vaiheessa treenejä, kun harjoiteltiin irtoamista, sillä Erikalla oli paremmat herkut kuin minulla. Minullahan oli valitettavasti mukana vain sellaisia herkkuja, joita arkisin käytän lenkkien yhteydessä. Se haittasi treenejä, sillä Fanta sitten myöhemmin kuvitteli, että piti mennä aina Erikan luo. Pidettiin Fantalle siis välillä taukoja ja yritettiin myöhemmin uudelleen.
Ihan pientä radantynkääkin päästiin kokeilemaan ensimmäisen kerran. Tarkoitus oli harjoitella siis persjättöä.

Ihan ookoostihan tuo meni. Saatiin muutaman kerran tehtyä jopa onnistunut rata. Suurin ongelma oli 2 ja 3 esteen välillä, Fanta ei välillä meinannut tajuta mennä kolmos esteestä läpi, mutta vika oli kyllä minun. Voin jo nyt todeta, että minulla tulee olemaan niiiin paljon opittavaa ohjauksen suhteen.
Lopuksi kerrattiin Fantan kanssa pussia ja sekin meni hyvin. Ihan lopussa saatiin laitettua jo pussi umpeen ja hyvin Fanta siitä meni. Otettiin kerran vain siis siten, että pussi oli ummessa ja lopetettiin siihen.

Fantan ja Kielan taukojen aikana pääsi myös Felix agilityradalle huvin vuoksi. Kokeiltiin sen kanssa putkea ja tuo oli ehkä joku hassuin otus ikinä. Yritti tarjota pussin päälle hyppäämistä sisäänmenon sijaan. Kyllä me se lopulta saatiin Erikan kanssa menemään muutaman kerran putkesta läpi. Tosin putki oli kaarella, joten tosi hyvin meni Felixin ensiputkeksi.
Hyppyjä otettiin Felixin kanssa myös. Yritin samaa rataa Felixin kanssa kuin Fantan, mutta jätin putken pois. Ainakin oli helppoa pysyä Felixin perässä, sillä tuo oli hidas ja lahna kuin mikä. Heh, ei ole agility kyllä Felixin laji, mutta tuon kanssa oli ainakin helppoa vähän treenata itse sitä persjättöä.

TOKO
Kun oltiin agista saatu tarpeeksemme, siirryttiin kentän toiselle puolelle tokoilemaan. Paikkikset otettiin Fantan ja Kielan kanssa. Minä otin tietysti piilopaikkiksena, hyvin pysyi neiti paikallaan. Lainasimme varastosta löytynyttä noutokapulaa ja otimme siis noutoa pari kertaa. Fantalle on tullut joku kumma juttu, että se hakee laukaten, mutta yrittää tuoda ravaten... hmmh. Ja tuolle asialle yritin nytkin tehdä jotain ja lopetin noutotreenit siihen, kun sain tuohon vähän enempi vauhtia kapulan tuonnissa.
Erika ehdotti meille sitten hyppynoutoa ja kylmiltämme siis sitä kokeiltiin. Ei olla koskaan aiemmin sitä kokeiltu ja nyt kun kokeiltiin, niin meni heti täysin nappiin! Toisto meni myös tosi hyvin. Ainoa säännöistä poikkeava seikka oli se, että olin itse vielä aika lähellä estettä (kuten näkyy).
Luoksetuloa otettiin ihan pari kertaa vain. Yksi pysäytyksellä ja sen jälkeen yksi normaali luoksetulo. Hyvin menivät nekin.
Jotain ihan pientä seuruupätkääkin taidettiin ottaa, muttei mitään kummoista.

Felixin kanssa otettiin sitten lähinnä vain hyppyä ja noutokapulan pitoa. Kyllä se vielä jsokus oppii pitämään kapulaa kunnolla suussa! Nykyisin se osaa ottaa jo kapulan hyvin suuhunsa, mutta se meinaa pudottaa sen ihan liian piian.
Jotain pientä seuraamispätkääkin varmaan otettiin. Tokokuvat © Erika.

------------------------------------------------

Treenien jälkeen piti kävellä meille päin. Oli kyllä hikinen matka niin kuumalla säällä. Välillä eläinlääkärin vastaanotolla (Erikan äidin työpaikka) pidettiin taukoa, syötiin evästä ja juotettiin hurtat.
Jonkin ajan kuluttua jatkettiin matkaa meille ja sieltä otettiin lenkille mukaan siskoni rottweiler Luca (lähes 9kk). Suunnattiin lähellä olevalle ruohoaukiolle ja sen vieressä olevaan joen rantaan ja siellä tuli päivää vietettyä muutama tunti hurttien kanssa. Yhteensä oltiin ulkona ainakin 8h.

Tuon maanantain jälkeen ei sitten sattunutkaan taas vähään aikaan mitään ihmeellistä koirien osalta, sillä minulla oli taas töitä. Eilen perjantaina 28. päivä päästiin tosin käymään lyhkänen lenkki Erikan ja Kielan kanssa, mutta silloin tosiaan vaan lenkkeiltiin. Paitsi lenkin lopussa tehtiin pienet paikkikset Kielan ja Fantan kanssa, mutta tällä kertaa en mennyt edes piiloon.

Fanta täytti tänään 1v 9kk. Tänään pitäisi saada aikaiseksi treenattua tokoa, etenkin ruutua! Töiden ja muiden hässäköiden takia ikävästi jäänyt se!
Niin ja tässä yksi päivä minä itse pääsin vihdoin ja viimein luopumaan talviturkistani! Vaikutti kyllä jälleen (viime vuoteen verraten) paljon Fantan uimiseen se, kun itsekin ui. Tuli tosi reippaasti uimaan yhtään epäröimättä ja monta kertaa!

27.6.