Tämän Oulun reissun jälkeen tokokärpänen puraisi minua ja pahan kerran. Lieneekö johtuneen tuosta ALO1 tuloksesta. Kuitenkin, ollaan ahkerasti treenailtu tokoa sen jälkeen. Olin innoissani kun päästiin viimeinkin treenaamaan avoimen luokan hyppyä ja luoksaria. En ollut uskaltanut niitä treenata ennen ALO1:stä, ettei Fanta sekoittaisi niitä vahingossakaan tai mitään muuta vastaavaa.
Pääsinkin pian toteamaan, että avoimen hyppyä ei meidän tarvinnut edes treenata lainkaan, kun Fanta osasi sen tehdä tuosta vain. Luoksarin pysäytyksessäkin ollaan edistytty niin paljon nopeampaa ja paremmin kuin osasin kuvitellakaan! Luulin, että Fanta alkaisi ennakoida sitä pysäytystä hirveästi tai sitten ei tajuaisi pysähtyä ollenkaan tai sitten jäisi hiipimään, mutta kivastihan tuo on mennyt. Pysähtyminen saisi tosin olla vielä näpsäkämpi, mutta eiköhän se siitä. On tässä aikaa treenata.
Kaikki muut avoimen liikkeet ovatkin sitten jo hyvin hallussa ja ehdin jo mielessäni pyöritellä ajatusta, jospa menisimme toukokuussa kokeilemaan kokeisiin asti. Otin tässä perjantaina kaikki avoimen liikkeet putkeen ja kaikki meni tosi hyvin! Paitsi siis luoksarin pysäytys olisi saanut olla vielä hitusen nopeampi, mutta muuten. Paikkistakin otettiin reilusti yli kolme minuuttia paikassa, jossa ei olla aijemmin paikkista treenattu. Pitäisi saada siihen vielä useammin joku koirakaveri mukaan varmentamaan sitä, vaikka nykyisin uskon, että ollaan saatu tää meidän paikkis taas korjattua entisekseen.
Koirakaverista puheen ollen, kävimme viikko sitten sunnuntaina 17.3. hurttien kanssa pitkästä aikaa Moskuvaarassa Erikan ja Kielan luona. Käytiin muistaakseni noin neljä tuntia tarpomassa jäällä, metiköissä ja Särkivaaran päällä hurttien kanssa. Lenkin jälkeen tokoiltiin pieni hetki koirien kanssa minun odottaessa kyytiäni, jolloin pääsin tosiaankin treenaamaan tuota piilopaikkistakin hetken vierustoverin kanssa. Ongelmittahan se Fanta onneksi pysyi. Hurtat olivat väsyneitä reissun jälkeen, kuten voi päätellä alla olevasta viimeisestä, kotimatkalla otetusta, kuvasta.
Ja sehän se piti vielä sanoa, että tuona samana perjantaina, jona kävimme Fantan kanssa kaikki avoimen liikkeet läpi, treenattiin myöskin Fexun kanssa tokoa kunnolla pitkästä aikaa. Felix teki niin ihanan iloisesti kaiken, mutta se on kyllä ihan hömelö verrattuna Fantaan. Piti oikeasti välillä nauraa tuolle, kun on niin hassu ja symppis otus.
Seuraaminen meni ihan hyvin, oli kivasti vielä muistissa. Käännöksiä pitäisi alkaa treenata, niitä se ei oikein tajua. Kokeilinpas sitten menisikö tuo liikkeestä maahan. Menihän se oikein hienosti. Otettiin sitten välissä hyppyä, joka oli myöskin kivasti muistissa. Sitten kun kokeilimme taas seuruuta, alkoi Felix mennä parin askeleen välein itsestään maahan... hömelö hurtta! Alkoi tosiaan siis ennakoimaan maahan menoa, kun otettiin kerran se liikkeestä maahan. Nooh, tehtiin seuruuta niin kauan kunnes meni taas normaalisti ja kokeiltiin sen jälkeen luoksetuloa. Tehtiin ties kuinka monta kertaa peräkkäin ja joka kerralla Felix tuli vasta toisella käskyllä! En kyllä ymmärrä mikä siinäkin oli. Ekalla se vain istua pönötti ja katsoi suloisesti ja reagoi vasta toiseen käskyyn. Lopulta sain sen kuitenkin tulemaan ekalla ja siihen lopetettiin se luoksari. Liikkeestä seisominen ei ollut enää hyvin muistissa, pitäisi sitä alkaa treenailemaan kunnolla. Paikkiksessa pysyi hyvin.
Kyllä se Felix vielä jonain päivänä (ehkä) oppii nää alokkaan liikkeet! Pitäisi vaan muistaa treenata enempi Fexunki kanssa. Olispa kyllä jännä päästä sen kanssa joskus johonki nakki-lelu-luokkaan tokoilemaan ja nolaamaan itseni. Eiköhän toi sais vähintään jotaki symppis/sääli-pisteitä.
12.3. |
17.3. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti