Päivässä on liian vähän tunteja

Huhhuh, on kyllä ollut kiireistä aikaa viimepäivinä! Itselle jäänyt suhteellisen vähän aikaa, mutta onneksi iso osa menoista on liittynyt koiriin. Paljon treeniasiaa siis luvassa.

20.8. tiistaina oli agilityn hallittavuuskoe. Noooh, se ei ollut meille mitenkään ihmeellisempi juttu. Siinä missä muille otettiin paikallamakuuta, luoksetuloa ja testiä siitä miten suhtautuu jos toinen koira on kentällä, ei Fantalle tehty mitään noista. Toinen kouluttajista tiesi jo, että kyllä Fanta osaa, joten päästin tuon vaan heti irti ja katseltiin vähän ettei pelkää mitään estettä tai keinun ääntä tmv. ja siinä se. Hyvin siis päästiin läpi.
Mutta kamalaa tuossa päivässä oli se, että ennen kun aloitettiin hallittavuuskokeet, laitettiin koirat kiinni aitaan ja Fanta alkoi haukkua. Ja paljon. Siis mitä ihmettä... Ulinan olisin vielä ymmärtänyt, mutta että haukkuminen. Ja Fanta käyttäytyi muutenkin alussa kentälle mentäessä tuona päivänä idiootisti joitakin koiria kohtaan. Pistin juuri menneiden juoksujen piikkiin sekä sen, kun en ehtinyt tuota lenkillä käyttää ennen kentälle menoa, ja energiaa tuolla tosiaan oli vaikka muille jakaa.

Onneksi Fanta kuitenkin rauhoittui normiksi itsekseen hallittavuuskokeen jälkeen, joten päätin jäädä vielä odottamaan siihen asti, kunnes alkaisi ohjatun tokon viimeinen kerta. Sitä tosiaan pidettiin parin viikon välein kesällä (minulta jäi muutamia kertoja väliin). Ne treenit menivätkin sitten ihan kivasti, niistä en sen enempää selitä, kun olivat peruskauraa.

25.8. sunnuntaina treffattiin Annia ja Susua. Sellainen kolmen tunnin lenkki tuli käytyä vääntämäässä. Tai oikeastaan minulle neljän tunnin lenkki, jos lasketaan vielä minun yksin kulkemani matkat kotoa ja kotiin. Oli kyllä mukava lenkki, kiitos Annille seurasta!

27.8. tiistaina oli ensimmäiset varsinaiset agilitytreenimme. Ja aluksi Fanta oli taas jotenkin ihan kamala. Kun sen jätti yksin aitaan kiinni, se aloitti jälleen sen ihme haukkumisen. Eipä voi pistää enää ainakaan juoksujen piikkiin. Toivottavasti tästä ei tule joku meidän uusi ongelma. Ihme koira, ku tollasia keksii. Mutta kuitenkin. Ensimmäisenä kokeiltiin ihan vaan esteen yli menemistä, jossa oli matala rima. Se meni ihan ookoosti. Fanta vaan oli vähän outo, eikä meinannut jostakin syystä innostua lelusta (siis mitä!), joten piti käyttää herkkuja.
Seuraavalla vuorolla otettiin putkea. Fantahan osasi sen jo etukäteen, joten lähinnä keskityimme nyt vain siihen, että se ei kaartaisi putkesta heti minua kohti, vaan menisi tosiaan vaan eteenpäin. Koska tosiaan meinasimme törmätä aina toisiimme, jos lähdimme Fantan kanssa liikkeelle yhtä aikaa.
Putken jälkeen päästiin ottamaan pikakatsaus keppeihin, joissa oli verkot. Olemme kotona harjoitelleet keppejä aika ahkerasti viimeaikoina, joten Fanta tajusi mennä kepit tosi kivasti. Varmaan päivän parhaiten mennyt juttu.
Neljännellä vuorolla otettiin taas putki läpi pari kertaa + hyppyjä. Fantalle kokeiltiin vaan kahta hyppyä ja heti meni paljon paremmin kuin yhden hypyn kanssa. Yhden hypyn kanssa Fanta olikin ehkä turhan tokomainen, mutta en ihmettele, kun sitä ollaan niin paljon treenattu sille ja yhtäkkiä muka saisikin viilettää kunnolla. Kouluttajat ottivatkin kanssamme haasteeksi sellaisen Fantan "vapautumisen", kun nyt se on minussa aika paljon kiinni tokon jäljiltä. Lisäksi irtoamis treeniä tulee olemaan varmasti paljon meidän kanssamme.

28.8. keskiviikkona yhdistyksemme piti koiratapahtuman, jossa esiteltiin eri lajeja ja jossa pystyi ilmoittautumaan syksyn kursseille. Meidät oltiin kutsuttu esittämään sinne tokoa Fantan kanssa. Noooh, ei nyt mitenkään maailman parhaasti mennyt, muttei ihan huonostikaan. Tehtiin liikkeitä yhtäaikaa erään toisen koirakon kanssa. Otettiin seuruuta, jossa minä meinasin kääntyä aluksi vasemmalle, vaikka piti kääntyä oikealle, onneksi tajusin virheen ajoissa, vaikka kyllähän se varmasti näytti hölmöltä. Liikkeestä maahanmeno otettiin myös ja siinä Fanta oli hieman hidas. Seuraavaksi otettiin liikkeestä seisominen ja se meni hyvin. Lopuksi me teimme Fantan kanssa noudon ja toinen koirakko teki kaukot. Ja taas Fanta toi kapulan ravaten, äh!
Mutta saivat kelvata kunnon kenraalitreeneiksi ennen lauantain koetta. Tosin kyllä me ollaan jotain pientä tehty tuon jälkeenkin, muttei kunnon treenimäisessä muodossa, vaan arjen askareiden seassa.

Siitä tosiaan tulikin mieleeni, että ne kokeet ovat oikeasti jo huomenna. Vielä ei jännitä, mutta kyllä se vielä tulee! Itselläni ei ole mitään odotuksia huomiselle, katsoo vain sitten siellä miten menee.
Niin ja tosiaan näin muutoin ollaan vielä ohjattujen treenien lisäksi pidetty omiakin treenejä ja maastopyöräilty. Pitäisi saada hommattua ne vetovaljaat Fantalle, niin päästäisiin aloittamaan se canicrosskin jo! Mutta joo, väsyttää niin, ettei saa tämän järkevämpää postausta aikaiseksi, hyvät yöt vaan kaikille, huomenna koepostausta sitten!