Suolla temmeltämässä

Vihdoinkin on pahin kaamos aika ohi ja alkaa olla pikkuhiljaa jopa valoisaa! Muutaman päivän ajan on ollut pakkaspäiviä, joten taivas on ollut pilvetön ja auringon valo heijastuu taivaanrannasta, mutta näkyvissähän se ei vielä ole. Uskomattoman värisen taivaan on kuitenkin aikaansaanut.
Toissapäivänä (26.12.) kävin Felixin kanssa suolla lenkkeilemässä moottorikelkan jälkiä pitkin ja ai että kun nautin! Tosiaan, ne taivaan värit ja se pikku pakkanen. Juuri tuollaisia säitä ja hetkiä rakastan. Felixistäkin huomaa selvästi, että tykkää lenkkeillä kyseisellä suolla. On siellä aktiivisempi kuin esimerkiksi pelkässä metsässä. Kadutti kun ei kameraa tullut otettua tuolloin mukaan.
Tänään (28.12.) kuitenkin samaiselle suolle mennessäni raahasin sen kameran sekä myös Fantan mukaan. Sää oli yhtä uskomaton kuin eilenkin. Alussa kaikki meni hyvin ja aloin kuvia näpsiä koirista. Pian kuitenkin Felix lähti valppaana juoksemaan suon reunaa kohti, josta metsä alkaa ja arvasin, että sieltä olisi ihmisiä tulossa. Kutsuin siis Felixiä luokseni, en suoraan sanoen ollut varma mitä Felix tekisi, tulisiko se luokseni vai ei, mutta olin haljeta ylpeydestä kun se kuitenkin tuli luokseni. Sieltä tuli sitten kolme henkilöä, joilla kaikilla oli oma koira. Siinä sitten otin Fantan ja Felixin hihnoihin ja menin reunemmaksi. Felix alkoi hermostua, joten vinkui ja Fanta haukahteli. Alkoi siinä vaiheessa jo itsellä hermo kiretä. Nooh, ne menivät sitten ohi ja päästin koirat taas irti ja jatkoin kuvailua. Pian kuitenkin huomaan, että ne kääntyvät takaisin ja jouduin taas ottamaan nuo kiinni. Felix oli toisella ohituksella vielä hermostuneenpi kuin ensimmäisellä kerralla ja jopa haukahti erään miehen taluttamalle suomenpystykorvalle joka rähisi Felixille. Fanta haukahteli samalla tavalla kuin aijemminkin, eikä meinannut ottaa mitään kontaktia minuun. Ärsytti kyllä ihan suunnattomasti. Mutta nooh, tarvitaan vielä molempien kanssa lisää harjoitusta. Hetken siinä paikallani sitten rauhoituin ja aloin jatkaa lenkkiä. Loppujen lopuksi se olikin sitten ihan mukava lenkki, kun koirat temmelsivät. Kotiin päästyäni kuitenkin päätin mennä sinne vielä uudestaan Felixin kanssa rentoutuakseni.

Eilen (27.12.) pääsi Fanta ensimmäistä kertaa kylälle (valitettavasti vasta) katsomaan ihmisten menoa. Seurana oli Sara Nellin kanssa. Meni reissu paljon paremmin mitä odotin. Täällä vähän syrjemmässä kylän hulinasta asuessa on tuo meinannut alkaa haukkumaan vastaan tulleille ihmisille, joten luulin että kylälläkin sitten haukkuisi. Ei kuitenkaan haukkunut. Alussa haukkui vain vähän Nelliä, mutta muuten meni oikeastaan ihan kivasti. Tietenkin hihnakäytös oli mitä oli, kun ei tuolla vielä tiennyt kunnolla missä pitäisi kävellä (kun olen tietenkin ojan reunassa opettanut kävelemään) ja jotkut ihmiset, kuten pyöräilevät ja potkuroivat, hämmästyttivät tuota niin saattoi pysähdellä ja välillä yrittää vetää. Nellin kanssa olisi halunnut leikkiä, mutta Nelli ei niin kiinnostunut tuosta kakarasta ollut.
Lisäksi samana päivänä Fanta sai ensimmäisen rokotuksensa. Hyvin käyttäytyi eläinlääkäriä odotellessa. Odotushuoneessa oli lisäksemme eräs nainen sekarotuisen pentunsa kanssa odottamassa koiransa toisia rokotuksia. Fanta vain katseli sitä hiljaa kiinnostuneena. Eläinlääkärin pöydällä ollessa vain haisteli eikä yllätyksekseni eläinlääkäriäkään ujostellut. Tosin säikähti kyllä silloin, kun eläinlääkäri tuli takaapäin pistämään piikin ja päästi pientä murinaa, mutta muuten oli tajuttoman nätisti.

Jouluaattona (24.12.) Fanta pääsi sitten mukanani mummolaamme. Siellä pääsi tutustumaan Felixin emään Nelliin ja siellä olleeseen toiseen koiraan Emmaan (molemmat seropeja), sekä kissoihin. Kissoihin ei sen kummemmin toi reagoinut, tosi rauhallisesti oikeastaan. Olisi kiinnostuneena halunnut vain haistella. Tosin, mulla oli välillä mennä järki Fantan kanssa siellä, kun yritti kokoajan etsiä lattialta ruokaa ja sitten keksi, että eräässä huoneessa oli kissanruokaa ja yritti niitä sitten mennä kokoajan syömään ja saikin syötyä jonkin verran... Huoh. Ja lisäksi pappani antoi Fantalle kielloistani huolimatta jotain joulukinkun läskipaloja. Ei tosin silloin kun itse söi, mutta laittoi erilliseen kuppiin ja antoi. Mutta noh... Loppujenlopuksi Fanta sai hyvää sosiaalistusta siellä kun pääsi tottumaan uuteen paikkaan, ihmisiin ja kissoihin.
Joulupäivänä (25.12.) Fanta sitten pääsikin mukanani äitini luo, kun menimme sinne jouluaterialle. Sielläkin pääsi taas tutustumaan uuteen paikkaan ja ihmisiin, sekä kolmeen uuteen koiraan (pohjanpystykorvia).

Muutoin meillä on ollut aikalailla normaaliarkea. Viikonloppuisin olen käynyt Felixiä ja Fantaa juoksuttamassa vapaana metsässä ja sitten muutoin käynyt harjoittelemassa hihnalenkkejä. Toisiin koiriin ollaan totuteltu, sekä myös ihmisiin. Harjausta, kynsien leikkuuta, pesua ym. normaali asioita ollaan treenailtu.
Ps. Fanta on huomenna jo 13vko ja perjantaina ollut meillä jo 4vko! Niin se aika kuluu!

Jo viikko kotona

Pitää se nyt vähän kytätä toisen luuta.

Eli Fanta on siis ollut meillä jo peräti kokonaisen viikon! Niin se aika vaan kuluu, liian nopeasti...
Tyttö on kotiutunut todella hienosti. Felixkin on nyt tottunut mahtavasti Fantaan ja ovat kuin parhaat kaverukset. Ei enää vingu ulkona, kun käytän Fantaa pissalla tai mitään muuta vastaavaa. Fanta on saanut Felixin jopa leikkimään, mikä on hyvin ihmeellistä, sillä Felix ei ole mistään leikkisimmästä päästä. Hyvin on kyllä Felix käyttäytynyt nyt Fantaa kohtaan. Ja Fanta puolestaan Felixiä kohtaan. Fanta on usein menossa Felixin tarhan luo leikkiä kerjäämään silloin kun käytän sitä pissalla.

Fantaa ollaan totuteltu jo vähän kaikenlaiseen. Vielä on kuitenkin paljon totuteltavaa edessä! Mutta yllättävän reipas tyttö tuo kuitenkin on ollut, ei vingu tai kitise turhia, sopivan uteliaskin on. Hyvän koiran kyllä valitsin! Kaikki yötkin olen saanut rauhassa nukkua, ei vingu öisin eikä tee tarpeitaan vaan nukkuu rauhassa onnekseni.
Tässä listaa asioista, joita olemme muun muassa harjoitelleet ja joihin olemme totutelleet:

• Panta - Ihan alussa kutitti ihan hirveästi, mutta sehän nyt on luonnollista noille pennuille. Suhteellisen nopeasti kuitenkin tottui pantaan.
• Hihna - Aluksi piti vähän järsiä hihnaa ja ihmetytti miksei päässytkään enää niin kauas. Nopeasti kuitenkin oivalsi, että hihnaa ei purra. Hihnalenkeissä on vielä paljon treenattavaa vielä, jää välillä istumaan paikoilleen ja ihmettelee ympäristöä ja lisäksi yrittää mennä aina oikealle puolelleni. Joka kerta kuitenkin sujuu paremmin ja paremmin!
• Yksin olo - Laitettaessa yksin huoneeseen vinkuu vielä alussa. Jonkin ajan päästä kuitenkin hiljenee, pennun luo menemme vasta kun se on hiljaa.
• Sisäsiisteys - Tämä on sujunut paljon paremmin mitä olin odottanut! Olen suurinpiirtein joutunut siivoamaan päivässä vain 1-2 pissaa päivässä. Hienosti osaa pihalle tehdä tarpeensa, vielä kun osaisi ulos pyytämään niin johan olisi täydellistä!
• Vieraat - Luonamme on ehtinyt jo pari vierasta käydä, lisää pitäisi vielä totuttaa. Haukkuu vieraalle alussa, ellen minä mene ensin vieraan luo. Lopettaa tietenkin haukkumisen kun käyn vieraan luona.
• Vieraat koirat - Pariin koiraan ollaan ehditty jo tutustumaan. Lisää olisi vielä tutustettavana. Alussa saattaa haukahtaa toiselle pari kertaa, mutta käyttäytyy muuten hyvin toisia koiria kohtaan. On alussa vähän varautunut.
• Harjaus - Karstaa olisi niin kiva syödä... Vähän on levoton vielä harjatessa, mutta ei pelkää harjausta tai mitään sellaista. Kunhan pysyisi aloillaan niin hyvin sujuu!
• Kynsien leikkuu - Kynsien leikkuu meni paljon paremmin mitä odotin. Alussa vain vähän rimpuili, mutta rauhoittui sitten kun tajusi, ettei pääse pois ennen kuin kaikki kynnet on leikattu.
• Pesu - Pienesti olen vain yhden kerran kokeillut takapäätä pestä. Tietenkin tuo säikähti suihkusta tullutta vettä ja meinasi alkaa rimpuilla, mutta osasi kyllä olla paljon nätimmin, mitä olin odottanut. Antoi kuitenkin pestä takapäänsä mukisematta. Myöhemmin sitten on kunnon pesu edessä.
• Imuri - Arvelin, että tuo saattaisi säikähtää imuria melko paljon, joten toin imuroinnin ajaksi Felixin sisälle, sillä tiedän, että se ei välitä imurista yhtään, joten ajattelin, että Felixin rauhallisuus rauhoittaisi Fantaakin. Ja niinhän se tekikin. Aluksi Fanta ihmetteli hirveästi, että mikä ihmeen laite tuo on, mutta kun huomasi että Felix ei ole moksiskaan niin itsekin sitten osasi rauhoittua. Sekin meni siis hyvin! Ei kuitenkaan missään vaiheessa esim. haukkunut imurille tai mitään.
•  Ja paljon muuhun... kuten esimerkiksi muihin kodin normaaleihin ääniin ja asioihin, vähän yli puolitoistavuotiaaseen lapseen, autoiluun, pyyhkeellä pyyhkimiseen ym. muuhun käsittelyyn ja ääniin.

Eilen, eli torstaina, Fanta täytti 10 viikkoa. Onhan se iso tyttö jo! Seisomista ollaan ihan vähän harjoiteltu ja saatiin vähän parempi seisomiskuva mitä vähän yli yhdeksän viikkoisena.

9vko 2vrk / © Salla O.

10vko, n. 31cm / © Heidi O.

Meidän tyttö on tullut kotiin

Eli Fantahan siis saapui kotiin eilen.
Kotimatka sujui hienosti, noin puolet matkasta nukkui minun sylissäni ja noin puolet matkakopassaan. Sisälle vietäessä ei meinannut aluksi tulla kopasta ulos, kun jännitti niin! Ihan uusi paikka ja ihmiset. Mutta sitten pikkuhiljaa uskaltautui ulos ja tutki yhden paikan kerrallaan. Nyt se sitten kulkee jo talossa, kun olisi aina ollut meillä, tosi reipas tyttö ollut.
Hyvin on uloskin tarpeita tehnyt, mitä nyt ei aina malta ihan heti niitä tehdä kun ulkonahan on kaikkea jännää! Kuten lunta, jota voi syödä! Mutta enemmän on tarpeita tehnyt ulos kuin sisälle, mikä on tosi hyvä juttu!
Ensimmäinen yökin meni paremmin kuin osasin haaveillakkaan! Fanta ei vinkunut yhtään, ei tehnyt tarpeita sisälle ja jopa nukkui eli minäkin sain jopa nukkua! Yhdentoista aikaan mentiin nukkumaan ja kuudelta siis vein ensimmäisen kerran tälle aamulle ulos. Sitten laitettiin uudestaan nukkumaan vielä ja kahdeksalta sitten herättiin. Tänään ei ole vielä tehnyt sisälle tarpeitaan, mutta päivä on vielä nuori ja vaikka mitä voi sattua!
Felixiin sai alustavasti tutustua eilen. Otin Felixin hihnaan ja isosiskoni piteli Fantaa sylissään. Felix haisteli Fantaa tosi kiinnostuneena ja aloitti kyllä melkoisen vinkumisen kun päästettiin Fanta vapaaksi käveleskemään. Tarhassa on aina vinkunut kun olen Fantaa käyttänyt ulkona, varsinkin silloin tulee hulluksi kun kehun Fantaa, mustasukkainenko? Tänään sitten totutellaan sitten Felixiä ja Fantaa paremmin toisiinsa :)

Panta kutitti!

Ylihuomenna!

 Fanta saapuu meille siis jo ylihuomenna! Enää vähän aikaa odotettavana! Jännitys on suuri, saas nähdä millaista tulee yhteiselo olemaan pienen kanssa ja miten Felix tulee suhtautumaan toiseen :) Tuntuu jotenkin niin epätodelta, että parin päivän päästä oikeasti saan sen pennun, josta olen haaveillut... uskomatonta!
Fantalle tilaamani tavarat tulivat eilen: Hauhaun lahjasetti, jossa oli viltti, kampa, matkakuppi, kaksi palloa ja köysilelu. Lisäksi tilasin pentushampoota ja muutaman muun lelun lisää sekä Felixille uuden hihnan. Fantalle tilattu hihna tulee myöhemmin.
Pentupanta on ollut jo kauan valmiina kaapin pohjalla, luultavasti joku Felixin vanha. Lisäksi sain isosiskoltani toisen pentupannan, jonkun vanhan kissalle tarkoitetun lyhyen hihnan sekä vaaleanpunaisen flexin, jotka hän löysi varastostaan. Kaikki tainnut joskus kissoille hankkia, mutta eivät ole hänellä sitten päässeet käyttöön niin antoi minulle. Lisäksi valmiina on ollut myös punaiset pienet valjaat Fantalle. Sekalaisen värisiä nämä Fantan pentutavarat, mutta kunhan kasvaa niin tulen ostamaan kaiken teemavärin mukaan eli keltaisen. Felixin teemaväri on punainen. Minulla on jonkinlainen pakkomielle ostaa sille siis kaikki punaisena tai mustana, sama juttu tulee olemaan Fantan kanssa, mutta punaisen sijalla vain keltainen.

26.11.2011
Felixiä kävin lauantaina pihalla kuvailemassa, kun kerta kivasti oli tuota luntakin sadellut.

22.11.2011
Eilen illalla lenkillä ollessani olin kävelemässä erään ala-asteen ohi, kunnes kiinnitin huomioni siihen kenttään, joka siinä pihalla oli. Se oli suurimmaksi osaksi aidattu, jotta lasten jalkapallot eivät lentelisi minne sattuu, joten päätinpäs huvikseni mennä sinne Felixin kanssa tokoilemaan! Ihan vähän aikaa vain treenasin, mutta alkaa tuntua, että tuon ansiosta jopa treeni intokin alkaa palautua hiljalleen. Liikkeestä seisomaan jääntiä harjoiteltiin ihan muutama kerta alkeellisesti ja kertailtiin seuraamista. Nopeasti piti lopettaa, sillä herkut alkoivat loppua, joten tänään käyn luultavasti uudestaan kokeilemassa mitä siellä tokoilusta tulisi. Se oli kyllä hauska tokopaikka, samainen paikka, jossa Felixin ja minun toiset mätsärit pidettiin. Eikä se edes ole kaukana meiltä, miksen ennen ole tajunnut mennä sinne tokoilemaan?

----------

Koeviikon ansiosta olen aikaisin päässyt koulusta ja on sitten tullut Fexuakin käytettyä päivisin lenkillä metsässä irti, kun on kerta vielä valoisaa ollut. Toisaalta harmittaa, että Fanta tulee juuri siihen vuoden pimeimpään aikaan, ei saa välttämättä niin hyviä kuvia, mutta noh. Ei ne kuvat mitään maailman tärkeimpiä ole, vaikka tietysti on mukava seurata niistä kuinka paljon tyttö on sitten kasvanut.
Mutta nyt näyttäisi taas siltä, että nuo meidän tämänhetkiset lumet olisivat sulamaan päin näiden lauhojen säiden takia, mikä tarkoittaa sitä, että on vielä synkempää... ja huomenna on sentään jo joulukuu. Mikä tätä talvea oikein vaivaa?