Vähän kaikkea

21.6.2012

Käytiin torstaina treenaamassa tokoa Erikan ja Kielan kanssa tuossa meidän talomme viereisessä kentässä. Muutoin oltaisiin varmaan lenkille menty päästäen nuo vapaiksi taas riehumaan, mutta kun haava Fantan korvassa oli vielä sen verran tuore, ettei viitsitty päästää, ettei se ainakaan pahenisi vahingossa. Sää oli kyllä kieltämättä tokoiluun aika mukava! Oli sen verta viileää ja tihkutti ihan ihan pieniä vesipisaroita (niin pieniä, ettei varsinaisesti edes kastunut), niin sääsket eivät olleet riesana, eikä koirille tullut liian kuuma.
 Otettiin aluksi lyhyet paikkikset, hyvin meni ja molemmat pysyivät paikallaan. Sitten treenailtiin omiamme. Me otettiin ainakin seuraamista. Liikkeestä jäävät jätin tällä kertaa vähän vähemmälle, niitäkin kuitenkin otettiin ja hyvin meni. Noutoa harjoiteltiin ja meni kyl jo aika kivasti! Vielä kun sais lisää vauhtia kapulan takaisin tuontiin. Hyppyäkin otettiin ja johan se alkaa onneksi taas sujua. Ruutua harjoiteltiin ihan vähän taas ja kaukoja pari kertaa nopeasti.
Kuvailtiin sitten toistemme suorituksia ja molemmat koirat saivat vuorotellen odottaa sidottuna jalkapallomaaliin. Ja tällä kertaa yritin jättää tokoiluissa herkut paljon vähemmälle ja leikkiä lelulla sen kanssa enemmän. Hyvin toimi, tohon sai aikas kivan vireen lelulla. Pitää jatkossakin pyrkiä käyttämään lelua mahdollisimman paljon. Palkkaamattomuutta pitäisi myös treenata enemmän. Osa kuvista © Erika O.

Treenauksen jälkeen käytiin hakemassa meiltä Felix ja mentiin hurttien kanssa hihnalenkille. Ensimmäistä kertaa mulla oli molemmat koirat mukana Kielan kanssa, joten yhteiskuviakin tuli ensimmäistä kertaa kolmikosta. Ehdittiin kävellä kylälle asti (vähän yli 3km meiltä), kunnes Erikaa tultiin jo hakemaan. Minun piti siis kävellä sieltä takaisin kotiin ja sain samalla ihan mukavan pituisen lenkin.

23.6.2012


Juhannusta vietettiin siskontyttären ristiäisten merkein. Aamulla aamulenkillä minun piti käydä ruohoaukealla keräilemässä kukkia ja hitsi kun niitä ötököitä oli paljon! Huomasin myös samalla, että Fantalle tuli jokin ihme buumi syödä kokoajan ruohoa. Meni melkein jo maaniseksi se syöminen, niin piti alkaa jo kieltämään. Kotia mennessä metsäpolkua pitkin kulkiessa sen piti maistella ihan kaikkea, mikä oli vihreää. Kotona huomasin, että Fantalle oli tullut päähän muutama pattikin. Sääsket olivat ilmeisesti päästä syöneet. Se joutui pitämään jälleen tötteröäkin päässään hetken aikaa, kun meinasi kokoajan raapia patteja.
Ristiäisten alkaessa koirat laitettiin huoneeseen siksi aikaa, kunnes väki oli vähän vähentynyt. Kun pääsivät ulos, niin saivatkin melkoisesti huomiota ja rapsutuksia sekä herkkuja.
Illalla käytiin pitkällä iltalenkillä. Ensimmäistä kertaa päästin Felixin vapaaksi kastroinnin jälkeen. Tietysti vahdin sitä vielä sen verta, ettei kovin loikkelisi. Enkä antanut Fantan alkaa riehumaan sen kanssa. Tarkoitus oli lenkkeillä puoleenyöhän asti, jotta saisin otettua kivan kuvan, mutta Aurinko menikin sitten lähemmäs kahtatoista pilveen, niin päätin suosiolla mennä kotiin noin. kymmentä vaille 12.

Fanta ja sen vegetaristi-buumi!

24.6.2012

Sunnuntaina kävin tekemässä Fantalle ja Felixille ensimmäistä kertaa makkarajälkeä. Aluksi tein ihan lyhyen, jotta nuo tajuaisivat idean. Fanta ainakin heti rakastui hommaan. Tajusi idean mainiosti ja seurasikin jälkeä hienosti. Se alkoi jopa vähän vinkua, kun tulikin Felixin vuoro, eikä se päässyt jäljelle. Felixikin tajusi idean, mutta se haahuili jäljellä aika paljon. Se joutui enemmän etsimään jälkeä kuin Fanta. Molemmat saivat käydä kaksi kertaa jäljellä. Tein noille toiselle kerralle hitusen pidemmän jäljen, kun menivät niin hyvin. Fanta ei olisi halunnut lähteä edes pois jäljeltä, niin kivaa se oli! Pitää kyllä ehdottomasti käydä uudestaan tekemässä noille jälkeä. Vielä kun saisin jonakin päivänä Erikan luo kyydin, niin päästäisiin ihan verijälkeäkin kokeilemaan. Kuvat © Salla O.

25.6.2012

Maanantaina oli ohjattujen treenien aika. Paikalle tultuamme kouluttajamme tuli heti kyselemään, missä kunnossa Fantan haavat olivat. Onneksi ne olivat lähteneet hyvin paranemaan päin. Kerroin myös, ettei ainakaan arjessa ollut ollut mitään ongelmia muiden koirien kanssa onneksi. Uskoin, ettei kentälläkään olisi, kun Fanta vaikutti normaalilta paikalle tultuamme. Treenien alkaessa sain kuitenkin huomata, että kyllä tuo oli selvästi epävarma muita koiria kohtaan. Jos joku teki vähänkään äkkinäisen liikkeen, oli tuon katse kääntynyt sinne salamana. Se ei keskittynyt minuun täysillä ja luimisteli välillä korviaan. Treenit eivät menneetkään niin hyvin, todennäköisesti senkin takia, että tunsin turhautumisen tunnetta. Ennen Fanta ei välittänyt treeneissä pätkääkään muista koirista...
Kuitenkin, aluksi otettiin seuraamista. Ei mennyt kovin hyvin. Kontakti meinasi putoilla jatkuvasti vieressä olleen innokkaan hoffin takia. Seuraamisten jälkeen otettiin liikkestä jääviä, ihan kaikkia. Sai tehdä omassa rauhassa ja piti saada kaikista jäävistä kaksi onnistunutta kertaa. Meillehän Fantan kanssa liikkestä seisominen ja maahan meno olivat ihan helppoja, mutta istuminen... Sitä ei olla treenattu lainkaan kotona ja Fanta ei oikein tahtonut ymmärtää mitä tarkoitin. Ei saatu oikeasti kertaakaan kahta onnistunutta liikkestä istumista. Mutta mutta, sen ymmärrän, ettei tajunnut, kun ei olla tosiaan kotona tuota mitenkään treenailtu.
Tämän jälkeen otettiin pujotteluita. Kuten voi arvata, ne menivät kaikkein huonoimmin. Fanta ei meinannut ottaa minuun mitään kontaktia. Se vain tuijotti muita koiria jatkuvasti. Ja oli lähdössä jo pakoon, kun yksi sakemanni olisi halunnut tulla luoksemme. Voivoivoi... pujotteluita meidän pitäisi päästä treenaamaan huimasti. Ja muutenkin lisää erilaisessa koiraporukassa tuolla kentällä.
Pujottelujen jälkeen otettiin luoksarit. Tässä Fanta meni sentään oikein mallikkaasti. Luoksareiden jälkeen otettiin ensimmäistä kertaa pätkä seuruuta ilman hihnaa. Ohjaaja katsoi kaikkien neljän seuruun erikseen. Fanta seurasi nyt muuten hyvin, mutta käännökset olivat ihan hirveät. Kouluttaja totesikin, että Fanta seuraa paljon paremmin vapaana kuin hihnassa ja tämän olen itsekin huomannut. Syy tähän taitaa olla se, että olen harjoitellut seuraamista pääasiassa vapaana, hups. Pitää alkaa hihnankin kanssa enemmän treenaamaan.
Lopuksi otettiin vielä hyppyjä. Kouluttaja laittoi kaksi hyppyestettä peräkkäin muutaman metrin päähän toisistaan ja ensimmäisestä piti vain kävellä ohi ja koiran piti hypätä esteestä. Toisen esteen eteen piti pysähtyä ja käskeä koira hyppäämään siitä yli. Toisella kierroksella ensimmäisen esteen kanssa sama juttu, mutta toisen esteen kohdalla pysähtyessä ja käskettäessä hyppäämään, piti myös käskeä koira seisomaan paikallaan esteen toiselle puolelle. Fantaa ei kiinnostanut seurata esteiden välissä minua pätkääkään. Ensimmäisellä kerralla myös menin liian lähelle taaimmaista estettä, niin Fanta ei meinannut päästä kunnolla hyppäämään. Toisella kierroksella hypyt sujuivat hyvin.

26.6.2012

Tiistai oli muutoin normaali päivä, mutta illasta kävin molempien koirien kanssa turisteilemassa koirakentällä, kun siellä pidettiin näyttelytreenit. Maanantaina treeneissä kouluttaja olikin vinkannut, että kannattaa ihmeessä tulla, niin saa taas sitä totuttelua. Olin itsekin miettinyt ihan samaa. Hyvä tilaisuus saada taas kentöstä Fantalle mukava paikka.
Fanta oli alussa paikalle tultaessa tosi kummallinen. Se haukahteli matalasti aika monille ihmisille. Ihmettelin suuresti. Felix sen sijaan käyttäytyi tosi mallikkaasti. Toinen vetäjistä tuli minulta kysymäänkin, että enkö osallistu, kun olimme syrjemmällä ja Fanta haukahti hänelle pari kertaa. Olin ihmeissäni tuon käytöksestä. Onneksi se kuitenkin rauhoittui pian. Käveleskelimme Fantan kanssa isojen koirien muodostamaa treenikehää ympäri. Se ei ollut lainkaan niin epävarma kuin eilen! Toivoa siis on. Muutamaan kertaan mentiin ympäri ja otettiin lyhyitä seuruupätkiä ihan muiden koirien vieressä. Pikkusiskoni odotti sivummalla Felixin kanssa. Otin myös Felixin yhdessä vaiheessa kiertämään muita koiria ja sekin oli tosi nätisti. Felix haki yllättävän paljon kontaktia. Ja kun näyttelytreenikoirat ottivat parijuoksua, ei yhdellä ollut paria, joten kouluttaja pyysi minua hänen parikseen. Fexun kanssa jouduttiin siis esiintymäänkin vähän. Fexu menikin mallikkaast, mutta kääntymistä ei meinannut tajuta. Eikä se välittänyt vieressä kulkevasta koirasta pätkääkään!
Kun olimme olleet tarpeeksi paikalla, lähdimme siskon kanssa kävelemään kotiin koirineen (n. 6km meille). Koiraohituksia tli pari kappaletta ja Felix hermostui niissä. En ymmärrä mikä sille tulee noissa ohituksissa, se alkaa vinkumaan paljon. Vaikka juuri äsken se oli niin upeasti muiden koirien keskellä. Kastroinnin jälkeen se on ollut ohituksissa vaan pahempi vinkuja, kun ei saatu pitkään aikaan ohitusharjoituksia. Treenausta treenausta vain. Fanta ohttaa muuten nätsti, mutta saattaa alkaa kohdalla vetämään toisen koiran luo.

27.6.2012

Oli tarkoitus mennä siskon kanssa uudelleen näyttelyharjoituksiin, mutta sitten hoksattiinkin, etteivät ne olletkaan keskiviikkona toista kertaa vaan torstaina (harmiksemme unohdimme silloinkin mennä sinne... nooh, ensikerralla sitten taas). Kotona kuitenkin pikkusiskoni harjoitteli Felixin seisottamista ja ravaamista. Myös Fantaa hän kokeili kerran pari. 

28.6.2012

Illalla kävin kuvailemassa Kielan ja Nellin agi harjoituksia. Oli kyllä kylmä päivä! Hyvä puoli oli, ettei ollut sääskiä yhtään! Yöllä kävin mukavan pituisella yölenkilläkin kuvailemassa, kun oli niin kaunista.

Felix löysi tämmöisenkin luun yölenkillä jostakin pusikosta.

29.6.2012

Fanta täytti 9kk! Pikkuinen tyttö on junnu jo! Takakorkeus ei ole vielä tasoittunut minnekään... hmm, saas nähdä että tuleeko enää edes tasoittumaankaan, toivotaan niin. Fantan mitat 9kk iässä olivat kuitenkin säkä n. 48cm ja paino n. 13,7kg.

30.6.2012

Lauantaina tuli käytyä sit hurttien kans melko lyhkäsellä lenkillä Tiinan ja Kuuppiksen kanssa. Ekaa kertaa näin tuota punaista pikkupentua ja oli kyllä suloinen tapaus! Tiinan tultua pihallemme ja meidän mentyä heitä vastaan, oli Fanta ihan mahdoton. Vahtivietti kyllä meinasi ottaa melkoisen vallan, kun Tiina pihallemme tuli. Onneksi rauhoittui melko pian ja pääsivät koirat sit haistelemaan pentua. Mentiin meidän lähimetsään. Fanta ja Kuuppis leikkivät pieniä hetkiä keskenään ja Fanta ja Felix leikkivät paljonkin keskenään, mutta muutoin oli melko rauhallinen lenkki.

Ei meinannut yhteiskuvasta tulla aluksi mitään...

.... mutta käytettiin hyväksemme tilanne, kun Kuuppis keskittyi syömään keppiä.

Tämän jälkeen palattiin takaisin meille ja mentiin sielt Tiinan kyydillä koirien kanssahänen asuntonsa luo. Siellä Tiina teki koiranvaihdoksen eli Jekku pääsi lenkille seuraavaksi. Mentiin juoksuttamaan koiria vapaana Tiinan asunnon läheiselle metsäpolulle. Jälleen kerran Jekku oli vähän Fexun perässä haukkuen, mutta lopetti noin pulivaiheessa lenkkiä, kun Fexu ärähti kunnolla sille. Fexu oli tuolla lenkillä muutenkin jotenkin ärsyttävän kovismaisella tuulella.